Säännöt

Tällä sivulla on luettavissa ja tiedostona ladattavissa

kaikki ottelua ja kilpailuja koskevat Kilpailusäännöt,

kaikki kilpailujen järjestämislupia, ottelulupia, ja toimilupia eri rooleihin ammattinyrkkeilyssä koskevat Lupasäännöt,

kaikki luvanhaltijoita koskevat Kurinpitosäännöt,

sekä kilapailunjärjestäjiä, nyrkkeilijöitä ja näiden edustajia velvoittavat ohjeistukset.

säännöt

verkossa luettavina versioina

Alla voimassa olevat

Kilpailusäännöt – voimassa 1.1.2025 lähtien

Lupasäännöt – voimassa 1.1.2025 lähtien

Kurinpitosäännöt- voimassa 1.1.2025 lähtien

[200.0] KILPAILUSÄÄNNÖT

[201.1]

Kehän hankkiminen ja rakennuttaminen kuuluu kilpailunjärjestäjälle.

[201.2]

Kehän tulee olla köysillä rajattu neliö, jonka jokainen sivu on keskenään yhtä pitkä ja vähintään 490 cm ja enintään 730 cm pitkä mitattuna köysien sisäpuolelta.

[201.3]

Kehän lavan tulee olla lujasti laudoitettu tai levytetty, ellei kehä ole rakennettu lattiatasoon. Lavan tulee ulottuaainakin 60 cm köysien ulkopuolelle joka sivulla. Kehän lava saa olla korkeintaan 150 cm korkeudella sitä ympäröivänlattian pinnasta.

[201.4]

Lava tai kehän lattiapinta tulee kattaa paksulla ja lujalla kanveesilla, jonka alla on vähintään 1,5 cm ja enintään 2,5 cm paksu huopa tai vastaava materiaali, joka pehmentää kaatumisen voimaa, mutta silti mahdollistaa nyrkkeilijän joustavan liikkumisen kehässä. Huovan tulee ulottua koko kehän ja lavan alueelle.

[201.5]

Kehätilaa tulee ympäröidä neljä (4) kehäköyttä, joiden läpimitta on vähintään 3 cm ja enintään 5 cm. Köydet tulee olla pehmustettu pehmeällä ja sileällä materiaalilla, joka ei vahingoita nyrkkeilijää. Köysien tulee olla vähintään 30 cm etäisyydellä kehätolpista ja ne on sijoitettava tasavälein siten, että ylin köysi on 130 cm korkeudella.

[201.6]

Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry:n (jäjempänä ”SAN” tai ”Liitto”) tai Euroopan nyrkkeilyliiton (jäljempänä ”EBU”) valvomissa mestaruusotteluissa aina tai muussa ottelussa liiton harkintansa perusteella sitä edellyttäessä, kehän on oltava lisäksi myös kaikki EBU:n julkaisemien mestaruusottelua koskevien sääntöjen mittavaatimukset täyttävä.

[201.7]

Köydet on kiinnitettävä toisiinsa sileillä nauhoilla kahdesta kohtaa kullakin sivulla.

[201.8]

Kehätolpat samoin kuin köysien kiristystangot, kehän välittömässä läheisyydessä olevat seinät tai muut sellaiset rakennelmat, joihin nyrkkeilijän on mahdollista kehästä tai sieltä suistuessa osua, tulee tarvittaessa olla asianmukaisesti pehmustetut.

[201.9]

Jos kehälavan korkeus vaatii portaat, tulee portaat olla sinisen ja punaisen kulman lisäksi vähintään toisessa puolueettomista kulmista.

[201.10]

Välittömästi kehän ulkopuolella tulee olla varattuna paikka toimitsijapöydälle kehän yhdellä sivulla ja paikka arvostelutuomarille kehän kullakin kolmella muulla sivulla. Toimitsijapöydällä tulee olla paikka vähintään kilpailujen valvojalle, ajanottajalle ja kilpailulääkärille.

[201.11]

Punainen ja sininen kulma tulee varustaa irrallisella kehäjakkaralla. Mahdollinen kehätolppaan kääntyvällä metallitangolla kiinnitetty jakkara on otteluiden ajaksi irrotettava tankoineen.

[202.1]

Nyrkkeilyhanskojen tulee olla tunnetun valmistajan tekemät, nauhoilla suljettavat ja niiden hankkiminen kuuluu kilpailunjärjestäjälle.

[202.2]

Hanskan peukalo tulee olla kiinnitetty muuhun käsineeseen kärjestään tai muutoin pysyvästi.

[202.3]

Hanskan paino on oltava miesten otteluissa kärpässarjasta välisarjaan asti 8 unssia ja tätä suuremmissa sarjoissa 10 unssia. Naisten otteluissa korsisarjasta höyhensarjaan 8 unssia ja tätä suuremmissa sarjoissa 10 unssia.

[202.3.1]

Mikäli otteluun sovitun painorajan mukainen hanskan paino on 8 unssia, mutta ottelijan punnituksessa ilmenneen painorajarikkomuksen vuoksi tulisi hanskan koko vaihtaa 10 unssiin, voi kilpailujen valvoja sallia oteltavan alkuperäisillä 8 unssin hanskoilla.

[202.4]

Kunkin ottelun molempien nyrkkeilijöiden hanskojen on oltava keskenään saman merkkiset ja malliset, ellei ottelusopimuksessa tai titteliottelun sääntökokouksessa ole toisin sovittu.

[202.4.1]

Mikäli EBU julkaisee listaa titteliotteluissaan hyväksyttävistä hanskamalleista, tai mikäli SAN julkaisee tai on muuten tiedottanut promoottorille listan hyväksymistään hanskamalleista, on kilpailuissa käytettävien hanskojen merkki ja malli on oltava tällaisella listalla, tai hanskoille on muutoin saatava SAN:n erillinen hyväksyntä ennen kilpailuja.

[202.4.2]

Mikäli hanskamallia ei ole kohdassa 202.4.1 mainitulla tavalla listattu tai SAN ei muutoin ole erikseen ilmoittanut hyväksyvänsä kyseistä mallia, on promoottorin toimitettava yksi pari kutakin kilpailuissa käytettäväksi suunnittelemaansa hanskamallia liitolle tarkastettavaksi viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kilpailuja.

[202.5]

SAN:n tai EBU:n valvomissa mestaruusotteluissa aina tai muussa ottelussa liiton harkintansa perusteella sitä edellyttäessä, neljä (4) keskenään yhdenvertaista ja käyttämätöntä paria hanskoja tulee esittää kilpailujen valvojalle hyväksyttäväksi punnituksessa.

[202.5.1]

Kaikkien muiden ottelujen osalta hanskat on alistettava liiton hyväksyttäväksi, siten että promoottori toimittaa ottelijoiden käytettäväksi tarkoitetut hanskat viimeistään kilpailupaikalla ennen otteluja liiton edustajan haltuun ja kuhunkin otteluun nimetty kehätuomari tai muu liiton edustaja vie tarkistamansa hanskat molemmille ottelijoille.

[202.5.2]

Lisäksi promoottorin on toimitettava toimitsijapöydälle yksi varapari 10 unssin hanskoja, jos tapahtumassa otellaan ottelu 10 unssin hanskoilla ja yksi varapari 8 unssin hanskoja, jos tapahtumassa otellaan ottelu 8 unssin hanskoilla.

[202.6]

Samoja nyrkkeilyhanskoja ei saa samoissa kilpailuissa käyttää kuin yhden kerran.

[202.7]

Käsien sitomiseen saa käyttää haluamansa määrän kangasmaista teippiä ja kovettumatonta, pehmeää sidettä, jossa ei ole tarttumista edesauttavaa liimaa tai vastaavaa ainetta. Pehmeää sidettä saa laittaa ihon tai teipin päälle. Teippiä ei saa kiinnittää ihoon vaan se tulee kiinnittää pehmeiden siteiden päälle. Teippi tulee kiinnittää tasaisena, ei rullattuna. Teippiä ei saa kiinnittää rystysten päälle.

[202.8]

Siteet on sidottava käsiin pukuhuoneessa ja kehätuomarin tai liiton muun edustajan on ne tarkastettava ja allekirjoitettava. On myös sallittua otella ilman siteitä. Hanskan sisällä ei saa olla muuta, kuin nyrkkeilijän käsi ja allekirjoitetut siteet.

[202.9]

Hanskat laitetaan käteen ja teipataan kehätuomarin tai liiton muun edustajan ollessa paikalla pukuhuoneessa, ellei tämä hanskoja tuodessaan toisin ohjeista.

[202.10]

Hanskan nauhat on solmittava ranteen kohdalle kämmenselän puolelle ja peitettävä hanskan suuosan ympäri kierretyllä teipillä, niin ettei näkyviin jää lainkaan nauhaa, joka voisi vahingoittaa vastustajaa.

[203.1]

Nyrkkeilijän tulee nyrkkeillä sääntöjenmukaisissa ja siisteissä asusteissa.

[203.2]

Tossut – Nyrkkeilytossujen tulee olla notkeat, pohjien sileät ilman piikkejä tai ulokkeita ja kärjen ja kantapään tulee olla pehmeät. Tossut tulee sitoa niin, että sitomiseen käytetyt solmut tai tarrat kestävät koko ottelun rasituksen. Jos ne aukeavat, ne on kiinnitettävä ripeästi kehätuomarin määräämällä tavalla. Tänä aikana toisen nyrkkeilijän on vetäydyttävä puolueettomaan nurkkaukseen.

[203.3]

Housut – Housut eivät saa olla vyötärölinjaa, eli lonkkaluiden yläreunaa, korkeammalla. Vyötärön yläpuolella ei saa olla mitään vaatteita, suojuksia, tai tukiteippauksia, pois lukien hammassuojus, sekä naisnyrkkeilijän kohdalla rintasuojus ja sen peittävä paita tai urheiluliivi.

[203.4]

Alasuoja – Alasuojus on pakollinen vain miesnyrkkeilijälle. Alasuoja tulee pyrkiä kiristämään niin, ettei se nouse ottelun aikanakaan vyötärölinjan yläpuolelle.

[203.5]

Paita ja rintasuoja – Rinnat peittävä paita tai urheiluliivi on pakollinen naisnyrkkeilijälle. Rinnat peittävä rintasuojus on sallittu vain naisnyrkkeilijälle. Se tulee pukea paidan tai liivin alle. Se on pakollinen vain sellaisissa titteliotteluissa, joissa titteliottelun säännöt sitä edellyttävät.

[203.6]

Hammassuoja – Hammassuojuksen käyttö on pakollinen koko ottelun ajan kaikille nyrkkeilijöille. Hammassuojuksen puuttuminen aiheuttaa diskvalifioinnin.

[203.6.1]

Jos hammassuoja putoaa erän aikana, kehätuomari päättää milloin se palautetaan suuhun. Tämän tulee tapahtua mahdollisimman pian ja heti kun iskujenvaihdossa on tauko.

[203.6.2]

On suositeltavaa, että nyrkkeilijällä on kaksi hammassuojusta, joista toinen on ottelun aikana nyrkkeilijän suussa ja toinen pääavustajalla valmiina. Pääavustajan tulee asettaa hammassuoja huuhdeltuna suuhun ripeästi, jos kehätuomari erän aikana tuo hammassuojansa pudottaneen nyrkkeilijän omaan kulmaukseensa.

[203.6.3]

Jos nyrkkeilijä pudottaa erän aikana hammassuojansa tahallaan, voi kehätuomari tehdä pistevähennyksen ja rikkeen toistuessa diskvalifioida nyrkkeilijän.

[203.7]

Mitään rasvaista ainetta ei sallita nyrkkeilijän kehossa tai kasvoilla lukuun ottamatta kehätuomarin hyväksymää vähäistä määrää valkoista vaseliinia. Minkä tahansa muun aineen levittäminen johonkin kehon osaan on kielletty.

[203.8]

Mitään aineita, jotka voivat olla vahingollisia vastustajalle, nyrkkeilijä ei saa käyttää ihollaan, hiuksissaan tai parrassaan. Hiukset tulee kiinnittää niin, että kiinnitys kestää ottelun rasituksen aiheuttamatta viivytystä ottelun kulkuun. Kehätuomari tai valvoja voi vaatia leikkaamaan hiukset tai parran, ottelun aikana tai ennen ottelua, jos katsoo niiden voivan aiheuttaa mahdollista haittaa vastustajalle.

[203.9]

Lävistys- ja muut korut tulee poistaa ne ennen ottelua. Väliaikaisilla tatuoinneilla tai siirtokuvilla toteutettavat mainokset tai muut merkinnät iholla ovat sallittuja, niihin käytetyistä aineista riippumatta, vain vartalon selkäpuolella, ei osuma-alueella tai käsivarsissa.

[204.1]

Painoluokat ovat:

Kärpässarja …….. alle 50,802 kg   =  112 lbs (50,8 kg)

Kääpiösarja …….. alle 53,525 kg   =  118 lbs (53,5 kg)

Ylempi kääpiösarja …….. alle 55,338 kg   =  122 lbs (55,3 kg)

Höyhensarja …….. alle 57,152 kg   =  126 lbs (57,1 kg)

Ylempi höyhensarja …….. alle 58,967 kg   =  130 lbs (59,0 kg)

Kevyt sarja …….. alle 61,237 kg   =  135 lbs (61,2 kg)

Ylempi kevytsarja …….. alle 63,503 kg   =  140 lbs (63,5 kg)

Välisarja …….. alle 66,678 kg   =  147 lbs (66,7 kg)

Ylempi välisarja …….. alle 69,853 kg   =  154 lbs (69,8 kg)

Keskisarja …….. alle 72,574 kg   =  160 lbs (72,6 kg)

Ylempi keskisarja …….. alle 76,205 kg   =  168 lbs (76,2 kg)

Raskas keskisarja …….. alle 79,378 kg   =  175 lbs (79,4 kg)

Alempi raskas sarja …….. alle 90,719 kg   =  200 lbs (90,7 kg)

Raskas sarja …….. ei painorajaa

ja naisten otteluissa lisäksi

Korsisarja …….. alle 47,619 kg   =  105 lbs (47,6 kg)

Alempi kärpässarja …….. alle 48,980 kg   =  108 lbs (49,0 kg)

Ylempi kärpässarja …….. alle 55,154 kg   =  115 lbs (52,1 kg)

[204.2]

Ottelijoiden punnitus tulee tapahtua 36 – 24 tuntia ennen ottelua vaa’alla, jonka punnituksen valvoja hyväksyy. Punnituksen ajankohdan määrää promoottori. Nyrkkeilijät punnitaan ilman päällyshousuja. Punnituksen suorittaa liiton nimeämä punnituksen valvoja.

[204.2.1]

Kaikissa kilpailuissa, jotka eivät sisällä 10 eräisiä tai sitä pidempiä otteluja, sallitaan myös ottelupäivän punnitus. Tällöin ottelijoiden punnitus tulee tapahtua 36 – 6 tuntia ennen ottelua.

[204.3]

Nyrkkeilijällä, joka ei alita ottelusopimuksessa sovittua painorajaa, on aikaa kaksi tuntia saavuttaa sovittu painoraja. Tänä aikana nyrkkeilijä voidaan punnita useamman kerran. Erityistapauksessa punnituksen valvoja voi pidentää uudelleenpunnitsemisaikaa, jos uudelleen punnitsemisen järjestäminen vaatii ajallisesti pitkäkestoisen siirtymisen toiseen paikkaan, tai muusta vastaavasta syystä.

[204.3.1]

Jos punnitus järjestetään ottelupäivänä, on nyrkkeilijällä, joka ei alita ottelusopimuksessa sovittua painorajaa, kaksi tuntia aikaa saavuttaa sovittu painoraja, vain siinä tapauksessa, että myös hänen uusinta punnituksensa tapahtuu vähintään 6 tuntia ennen ottelua.

[204.3.2]

Mikäli nyrkkeilijä ei saavuta ottelusopimuksessa sovittua painorajaa, on promoottori vastuussa siitä, että painorajan ylityksestä ottelusopimuksessa määrätty sakkomaksu suoritetaan. Ottelu voidaan otella painorajarikkomuksesta huolimatta ottelusopimuksessa sovittujen ehtojen puitteissa, tai mikäli kaikki osapuolet, punnituksen valvoja, promoottori ja molempien nyrkkeilijöiden liitolle ilmoitetut edustajat, niin punnitustilaisuudessa erikseen sopivat.

[204.3.3]

Poikkeuksellisesta syystä liitto voi sallia promoottorin järjestää punnitus yksittäiselle nyrkkeilijälle tai useammalle, eri paikassa tai eri aikaan. Tällöin tulee kussakin otteluparissa tarjota toisen nyrkkeilijän edustajalle tilaisuus nähdä vastustajan punnitseminen.

[204.4]

Nyrkkeilijän tulee tuoda punnitukseen mukanaan passi tai muu EU-maan virallinen henkilöasiakirja, josta punnituksen valvoja voi tarkistaa nyrkkeilijän henkilöllisyyden.

[204.5]

Nyrkkeilijöille suoritetaan lääkärintarkastus, jossa liiton hyväksymä lääkäri suorittaa nyrkkeilijöille tarkastuksen, jolla hän varmistuu nyrkkeilijöiden ottelukelpoisuudesta. Lääkärintarkastus suoritetaan lähtökohtaisesti aina punnitustilaisuuden yhteydessä, ennen varsinaista nyrkkeilijän punnitsemista. Tarvittaessa promoottori voi pyytää liitolta lupaa järjestää lääkärintarkastus jonain toisena ajankohtana punnitustilaisuuden jälkeen, mutta ennen kilpailujen alkamista.

[205.1]

Avustajien lukumäärä ei saa ylittää neljää. Tähän lukuun sisältyvät kaikki nyrkkeilijää ottelun aikana avustavat henkilöt. Vain yksi avustaja  kerrallaan saa astua kehäköysien sisäpuolelle.

[205.2]

Ennen ottelua pääavustajan, joka on vastuussa nyrkkeilijän nurkkauksen toiminnasta, tulee esittäytyä kehätuomarille. Avustajien tulee totella kehätuomarin komentoja. Erien aikana avustajat eivät saa auttaa nyrkkeilijää tai toimia ottelua tai vastustajaa häiritsevästi, eivätkä saa astua kehään. Jos kehätuomari ohjaa nyrkkeilijän omaan kulmaansa varustuksen korjaamista varten, tulee avustajien tällöin pysyä vaiti, eikä silloin nyrkkeilijää saa neuvoa. Avustajien rikkomus tätä sääntökohtaa tai muita sääntökohtaa vastaan voi aiheuttaa nyrkkeilijän diskvalifioimisen.

[205.3]

Pääavustajan, joka haluaa luovuttaa ottelun nyrkkeilijänsä puolesta, tulee ilmaista asia selkeästi kehätuomarille. Pyyhettä ei tule heittää kehään tai kehän sisäpuolelle astua erän aikana luovutuksen merkkinä. Luovutuksen ilmaiseminen nousemalla kehätasanteelle heiluttamaan pyyhettä on sallittu. Jos kehätuomari hyväksyy luovutuksen, tuomitaan nyrkkeilijä hävinneeksi luovutuksella.

[205.3.1]

Luovuttamista ei kuitenkaan huomioida sinä aikana, kun kehätuomari laskee lukua lattiassa olevalle nyrkkeilijälle, eikä pääavustaja saa pyrkiä luovuttamaan luvunlaskun aikana.

[205.3.2]

Jos pääavustaja ilmaisee erätauon aikana kehätuomarille, että nyrkkeilijä luovuttaa ottelun ennen, kuin kehätuomari on määrännyt nyrkkeilijät jatkamaan ottelua, tuomitaan nyrkkeilijä hävinneeksi luovutuksella. Keskeytysajaksi merkitään tällöin tasan 3 minuuttia viimeksi päättyneessä erässä.

[206.1]

Liitto nimittää kilpailunvalvojan jokaiseen ammattinyrkkeilykilpailuun.

[206.1.1]

Liitto voi hyväksyä erikseen kuhunkin titteliotteluun, kutakin kyseistä titteliä hallinnoivaa kansainvälistä tahoa edustavan ottelukohtaisen ottelunvalvojan, jolle tai joista yhdelle se voi siirtää kyseisen ottelun osalta kohdissa 206.2 ja 206.2.1 mainitut vastuut.

[206.2]

Valvoja ottaa kokonaisvastuun kunkin ottelun johtamisesta ja varmistaa parhaan kykynsä mukaan, että kilpailunjärjestäjä on kaikissa kohdin noudattanut liiton sääntöjä.

[206.2.1]

Valvoja hoitaa ottelun järjestelyt liiton sääntöjen mukaisesti, ohjeistaa ja järjestää ennen ottelua toimihenkilöiden tehtävät, kerää ja säilyttää arvostelutuomareiden pistekortit ottelun aikana, julistaa ottelun lopputuloksen liiton hyväksymälle kuuluttajalle ja ottelun jälkeen raportoi ottelun tuloksen liitolle.

[207.1]

Liitto voi nimetä otteluun kaksi kulmavalvojaa, yhden kuhunkin kulmaan. Kulmavalvojat nousevat erätauoilla kehälavalle tarkkailemaan toimintaa kehäkulmassa varmistaakseen, että sääntöjä noudatetaan. Kulmavalvoja toimii yhteistyössä valvojan kanssa ja raportoi kaikki mahdolliset sääntörikkomukset valvojalle.

[208.1]

Liitto nimeää kehätuomarin kuhunkin otteluun. Kehätuomari johtaa ottelun kulkua kehän sisäpuolella asettaen aina nyrkkeilijöiden turvallisuuden etusijalle.

[208.1.1]

Jos otteluun nimetty kehätuomari sairastuu kesken ottelun, ajanottaja keskeyttää erän kongin soitolla. Valvoja nimeää uuden kehätuomarin, tai jos tällaista ei ole paikalla, nimittää jonkun muun toimitsijan toimiluvan omaavan henkilön, jolla on edellytyksiä toimia kehätuomarina. Valvoja päättää aloitetaanko erä uudelleen vai katsotaanko se otelluksi loppuun.

[208.2]

Ennen ottelua kehätuomarin tulee käydä kummankin nyrkkeilijän pukuhuoneessa antamassa nyrkkeilijälle ja pääavustajille tarpeelliseksi katsomansa ohjeet ja neuvot. Kehätuomarin on varmistauduttava siitä, kuka on pääavustaja.

[208.3]

Kehässä ennen ottelun alkua kehätuomari kutsuu nyrkkeilijät kehän keskelle kuulemaan viimeiset ohjeet, kehottaa heitä kättelemään toisensa ja määrää aloittamaan nyrkkeilyn heti kellon soitua. Nyrkkeilijöiden tulee kätellä myös ennen viimeisen erän nyrkkeilyn alkua.

[208.4]

Kehätuomari voi harkintansa mukaan, ilman edeltävää varoitusta, diskvalifioida jommankumman tai molemmat nyrkkeilijät heidän tai heidän avustajiensa mistä tahansa näiden sääntöjen rikkomuksesta.

[208.5]

Kehätuomari voi huomautuksen jälkeen tai suoraan julistaa ottelun lopputulokseksi ”Ei tulosta (NC)”, jos katsojat hänen mielestään käyttäytyvät ottelun asianmukaista läpivientiä liiallisesti haittaavasti.

[208.6]

Kehätuomari voi keskeyttää ottelun, jos hän kokee toisen nyrkkeilijän olevan kykenemätön jatkamaan ottelua tai muutoin vastustajan ylivertaisuuden vuoksi liian selvästi alakynnessä. Kehätuomarilla on valta keskeyttää ottelu milloin tahansa.

[208.6.1]

Kehätuomarin ei tule sallia sellaista nyrkkeilijään lyötävän, joka ei enää ole kykenevä suojelemaan itseään.

[208.7]

Ottelun aikana kehätuomarilla on täydellinen oikeus näiden sääntöjen tulkintaan ja kaikkien muiden otteluun vaikuttavien asioiden ratkaisemiseen parhaaksi katsomallaan tavalla.

[208.8]

Kehätuomarin ratkaisu on lopullinen eikä siitä voida valittaa.

[209.1]

Liitto nimeää ajanottajan kuhunkin otteluun.

[209.1.1]

Jos ajanottaja sairastuu ottelun aikana, erotuomarin on keskeytettävä ottelu, kunnes uusi ajanottaja on nimetty. Valvoja päättää aloitetaanko erä uudelleen vai katsotaanko se otelluksi loppuun.

[209.2]

Ajanottajan tehtävä on ottaa kellolla aikaa koko ottelun ajan, ilmoittaa kongin soitolla erän alkaminen ja päättyminen ja ilmoittaa, muulla keinolla, kuin kongia soittamalla, kun erää on jäljellä kymmenen sekuntia. Missään tilanteessa ajanottaja ei saa pysäyttää kelloa muuten, kuin kehätuomarin käskystä.

[209.2.1]

Ajanottajan tehtävä on myös komentaa avustajat kehästä ennen ottelun alkua ja ilmoittaa, kun erien välistä lepotaukoa on jäljellä viisi sekuntia. Näihin ilmoituksiin hän voi käyttää apunaan kehäkuuluttajaa.

[209.3]

Ajanottajan tulee seurata sekunteja, joiden ajan nyrkkeilijä on lattiassa ja ilmaista kehätuomarille näkyvästi ja kuuluvasti sekuntien kuluminen. Noin yhden sekunnin tulee kulua lattiaan menon ja ajanottajan ilmoittaman luvun ”yksi” välillä.

[210.1]

Liitto nimeää jokaiseen kilpailuun kilpailulääkärin ja niin parhaaksi katsoessaan tälle yhden tai useamman avustavan kilpailulääkärin.

[210.2]

Lääkärille tulee olla varattuna paikka kehän ääreltä ja se pitää olla kehätuomarin tiedossa. Lääkärin on oltava paikalla jokaisessa ottelussa, koko ottelun ajan. Kehätuomari voi kutsua lääkärin kehätasanteelle, mikäli hän haluaa pyytää tältä lääketieteellisen näkemyksen.

[210.3]

Lääkäri voi erätauon aikana omasta tahdostaan tutkia nyrkkeilijän kunnon tämän kulmauksessa ja hänen tulee ilmoittaa kehätuomarille sellaisesta nyrkkeilijän lääketieteellisestä kunnosta, joka saattaa tuottaa tälle vakavan vaaran. Erätauolla tai kehätuomarin pyytäessä tältä lääketieteellisen näkemyksen erän aikana, lääkäri voi kehottaa kehätuomaria keskeyttämään ottelun.

[211.1]

Nyrkkeilyottelun tulos voi olla jokin seuraavista:

[211.1.1]

Pistetuomio – Täyden ajan jälkeen, tuomareiden pistekorttien yhteispistemääristä joko enemmistön äänin löytyy voittaja pistetuomiolla tai tulokseksi ratkaisematon pistetuomiolla.

[211.1.2]

Tekninen tuomio – Kun ottelu joudutaan keskeyttämään neljännen erän päättymisen jälkeen tahattoman loukkaantumisen seurauksena tai olosuhteiden pakosta, tuomareiden siihenastisten pistekorttien yhteispistemääristä enemmistön äänin joko löytyy voittaja teknisellä tuomiolla tai tulokseksi ratkaisematon, teknisellä tuomiolla.

[211.1.3]

Tyrmäys – Kun kehätuomari laskee toiselle ottelijalle täyden luvun tai keskeyttää luvunlaskun tarpeettomana, on hänen vastustajansa voittaja tyrmäyksellä.

[211.1.4]

Tekninen tyrmäys – Kun kehätuomari keskeyttää ottelun, kun ei voi antaa toisen ottelijan jatkaa hänen ollessa heikosti kykenevä suojelemaan itseään tai liiallisesti loukkaantunut laillisten iskujen seurauksena, on hänen vastustajansa voittaja teknisellä tyrmäyksellä.

[211.1.5]

Luovutus – Kun kehätuomari keskeyttää ottelun, koska toinen ottelija tai hänen pääavustajansa ilmaisee, ettei halua jatkaa ottelua, on hänen vastustajansa voittaja luovutuksella.

[211.1.6]

Diskvalifiointi – Kun kehätuomari keskeyttää ottelun toisen ottelijan sääntörikkomusten vuoksi, on hänen vastustajansa voittaja diskvalifioinnilla.

[211.1.7]

Tekninen ratkaisematon – Kun ottelu joudutaan keskeyttämään ennen neljännen erän päättymistä tahattoman loukkaantumisen seurauksena tai olosuhteiden pakosta, tai jos ottelussa sattuu tuplatyrmäys, on ottelun lopputuloksena tekninen ratkaisematon.

[211.1.8]

Ei tulosta – Kun ottelun tulos mitätöidään valvojan päätöksellä heti tai Liiton hallituksen päätöksellä myöhemmin, vakavasti vaikuttaneen sääntöjen vastaisuuden vuoksi, on ottelun virallisena lopputulosmerkintänä ”Ei tulosta”.

[212.1]

Liitto nimeää arvostelutuomarit. Kuhunkin otteluun nimetään tavallisesti kolme arvostelutuomaria. Poikkeustapauksessa heitä voidaan nimetä 1-3, joista yhtenä voi toimia ottelun kehätuomari.

[212.1.2]

Jos arvostelutuomari sairastuu ottelun aikana, huomioidaan eräpisteiden yhteispisteet vain niiden arvostelutuomarien osalta, jotka arvostelivat ottelun jokaisen erän.

[212.2]

Kukin arvostelutuomari täyttää pistekortin erän päättyessä ja ojentaa sen kehätuomarille, joka puolestaan ojentaa kaikki pistekortit valvojalle.

[213.1]

Pisteytyksessä etua annetaan:

[213.1.1]

Hyökkäyksestä – puhtaista hanskan rystyspinnalla osuneesta iskuista, jotka osuvat vastustajan osuma-alueelle pään tai kehon etupuolelle vyötärölinjan yläpuolelle (vyötärölinja on kuvitteellinen kehon ympäri lonkkaluiden yläosan tasolla kulkeva linja) – ja niiden tehokkuudesta.

[213.1.2]

Puolustuksesta – kohdassa 213.1.1 kuvattujen vastustajan osumien välttämisestä väistämällä, suojaamalla, torjumalla tai liikkumalla.

[213.1.3]

Jos ottelijat ovat muuten tasaväkisiä, etu annetaan nyrkkeilijälle, joka esitti erässä parempaa tehokkuutta ja taitoa.

[213.2]

Arvostelutuomari antaa paremmalle nyrkkeilijälle kunkin erän päättyessä 10 pistettä ja toiselle nyrkkeilijälle vastaavasti vähemmän. Jos erän paremmuus on tasan, annetaan kummallekin nyrkkeilijälle 10 pistettä. Jos mahdollista tasapisteitä pyritään välttämään arvostelussa.

[213.2.1]

Pisteiden merkitseminen liiton toimittamaan pistekorttiin on tehtävä mustekynällä, eikä siihen saa tehdä muutoksia.

[213.3]

Enemmän pisteitä saanut nyrkkeilijä katsotaan kyseisen tuomarin mielestä voittajaksi. Pistetuomiossa ottelun voittajaksi julistetaan se nyrkkeilijä, jonka tuomareiden enemmistö on saanut voittajaksi. Jos tuomareiden enemmistö on päätynyt tasatulokseen, tai kun tuomareiden arvosteluissa ei löydy enemmistöä, on ottelun tuomio ratkaisematon.

[214.1]

Kehätuomarin tulee käyttää vain seuraavia viittä komentoa ottelun aikana:

(1)                         ”Stop”

(2)                         ”Box”

(3)                         ”Break”

(4)                         ”Time”

(5)                         ”Nyrkkeilijän nimi”

[214.1.1]

”Break”-komennon kuullessaan nyrkkeilijän tulee irrottaa vastustajasta välittömästi sekä ottaa selvä askel taaksepäin, minkä jälkeen hän saa jatkaa nyrkkeilyä.

[214.1.2]

”Stop”-komennon kuullessaan nyrkkeilijän tulee irrottaa vastustajasta välittömästi, lopettaa nyrkkeily, ja jatkaa sitä vasta, kun tuomari antaa ”Box” -komennon.

[214.1.3]

”Time”-komennon kuullessaan nyrkkeilijän tulee irrottaa vastustajasta välittömästi, lopettaa nyrkkeily, ja jatkaa sitä tauon päätyttyä vasta, kun tuomari antaa ”Box” -komennon.

[214.1.4]

Nyrkkeilijän nimen lausuminen merkitsee nyrkkeilijän syyllistyneen virheeseen.

[214.2]

Kehätuomari suorittaa luvunlaskun englanniksi.

[215.1]

Komentoa tulee käyttää, kun:

[215.1.1]

Molemmat nyrkkeilijät sitovat.

[215.1.2]

Toinen nyrkkeilijä sitoo ja estää toista nyrkkeilemästä.

[215.1.3]

Kun nyrkkeilijät seisovat kehot vastakkain ilman iskujenvaihtoa tai yrittämättä parastaan.

[215.2]

Nyrkkeilijöiden erottamista toisistaan voimaa käyttäen tulee välttää mahdollisuuksien mukaan.

[216.1]

Kehätuomari voi loukkaantumisen tapauksessa kysyä lääkärin mielipidettä tarpeesta keskeyttää ottelu. Päätöksen asiasta tekee kuitenkin kehätuomari ja vain hän voi keskeyttää ottelun.

[216.2]

Sääntöjen mukainen osuma – Jos loukkaantuminen tapahtuu sääntöjen mukaisen iskun seurauksena, eikä loukkaantunut nyrkkeilijä kykene jatkamaan ottelua, hänet tuomitaan hävinneeksi teknisellä tyrmäyksellä.

[216.3]

Tahaton fouli – Jos loukkaantuminen tahattoman sääntöjen vastainen teon eli foulin seurauksena tapahtuu ennen kuin kelloa on soitettu neljännen (4) erän päättymisen merkiksi ja kehätuomarin mielestä ottelua ei voida jatkaa, ottelun tulokseksi tuomitaan tekninen ratkaisematon.

[216.3.1]

Jos loukkaantuminen tahattoman foulin seurauksena tapahtuu sen jälkeen, kun kelloa on soitettu neljännen (4) erän päättymisen merkiksi ja kehätuomarin mielestä ottelua ei voida jatkaa, ottelun tulokseksi tulee tekninen tuomio, jonka voittajaksi tuomitaan se nyrkkeilijä, joka on edellä arvostelutuomareiden pistekorteissa. Samoin toimitaan, kun ennen neljännen erän päättymistä tahattoman, sääntöjenvastaisen teon seurauksena syntynyt vamma pahenee myöhemmin sääntöjen mukaisen iskun tai uuden tahattoman, sääntöjenvastaisen teon seurauksena. Myös keskeneräinen erä arvostellaan ja siinä mahdolliset tehdyt vähennykset huomioidaan.

[216.3.2]

Jos loukkaantuminen tapahtuu tahattoman foulin seurauksena, kehätuomari voi harkintansa mukaan vähentää yhden pisteen siltä nyrkkeilijältä, joka ei ole tilanteessa loukkaantunut.

[216.4]

Tahallinen fouli – Jos loukkaantuminen tapahtuu tahallisen foulin seurauksena, ja kehätuomari katsoo, ettei loukkaantunut nyrkkeilijä kykene jatkamaan ottelua, sääntöjen vastaisuuteen syyllistynyt nyrkkeilijä tuomitaan hävinneeksi diskvalifioinnilla.

[216.4.1]

Jos loukkaantunut nyrkkeilijä kehätuomarin mielestä kykenee jatkamaan ottelua, sääntöjen vastaisuuteen syyllistyneeltä nyrkkeilijältä vähennetään kaksi (2) pistettä.

[216.4.2]

Jos tahallisesta foulista syntynyt vamma pahenee myöhemmin sääntöjen mukaisen osuman tai uuden tahattoman foulin seurauksena ja kehätuomari keskeyttää ottelun, ottelun tulos määräytyy sääntökohtien 216.3 ja 216.3.1  mukaisesti.

[216.5]

Aikalisä loukkaantumisen yhteydessä – Kehätuomari voi harkintansa mukaan antaa sääntöjen vastaisen teon tai sääntökohdan 216.7 tarkoittaman odottamattoman tapahtuman kohteelle riittävästi aikaa palautua. Tähän tarkoitukseen otetun aikalisän kesto on kuitenkin enintään viisi (5) minuuttia, jonka keston ajanottaja mittaa.

[216.5.1]

Jos kyseessä oli tahallinen fouli, toimitaan aikalisän yhteydessä, kuten sääntökohdissa 216.4 ja 216.4.1 on määrätty.

[216.5.2]

Jos kyseessä oli tahaton fouli tai sääntökohdan 216.7 tarkoittama odottamaton tapahtuma, toimitaan aikalisän yhteydessä, kuten sääntökohdissa 216.3 ja 216.3.1 ja 216.3.2 on määrätty.

[216.5.3]

Jos kehätuomari päättää, neuvoteltuaan lääkärin kanssa, että nyrkkeilijä on kykenevä jatkamaan ottelua aikalisän jälkeen, mutta tämä ei jatka ottelua, hänet tuomitaan hävinneeksi luovutuksella.

[216.6]

Itse aiheutettu loukkaantuminen – Jos nyrkkeilijä loukkaantuu oman tai avustajiensa toimien seurauksena ottelun aikana, eikä loukkaantunut nyrkkeilijä kykene, kehätuomarin näkemyksen mukaan,  jatkamaan ottelua, hänet tuomitaan hävinneeksi teknisellä tyrmäyksellä.

[216.6.1]

Jos tällä tavoin loukkaantunut nyrkkeilijä on, kehätuomarin näkemyksen mukaan, kykenevä jatkamaan ottelua, mutta tämä ei jatka ottelua, hänet tuomitaan hävinneeksi luovutuksella.

[216.7]

Odottamattomat tapahtumat – Jos nyrkkeilijä loukkaantuu hänestä riippumattomien, nyrkkeilyn ulkopuolisten tapahtumien, kuten kehän romahtamisen, luonnon voimien tai muun ennakoimattoman tapahtuman vuoksi, ottelu keskeytetään ja tulos määräytyy sääntökohtien 216.3 ja 216.3.1  mukaisesti.

[216.7.1]

Samoin tulos määräytyy sääntökohtien 216.3 ja 216.3.1 mukaisesti, loukkaantumisista riippumatta, jos kehätuomarin harkinnan mukaan ottelun jatkaminen on mahdotonta tällaisten nyrkkeilyn ulkopuolisten tapahtumien vuoksi.

[217.1]

Nyrkkeilijä lattiassa – Nyrkkeilijä on ”lattiassa” kun:

[217.1.1]

Mikä tahansa muu kohta hänestä tai hänen yllään olevista varusteistaan, kuin kengän pohja, koskee kanveesia.

[217.1.2]

Hän ottaa tukea köysistä tarkoituksenaan joko avustaa häntä pysymään jaloillaan tai auttaa nousemaan jaloilleen, tai kun häntä pidättelee kanveesiin vajoamasta vain kehäköydet.

[217.1.3]

Hän on joutunut ulos kehästä kehälavan tai kanveesin ulkopuolelle.

[217.2]

Lattiaanlyönti – Kun nyrkkeilijä päätyy ”lattiaan” sääntöjen mukaisten iskujen vaikutuksesta tai niiltä välttyäkseen, tällöin kyseessä on lattiaanlyönti.

[217.2.1]

Kehätuomari yksin päättää kussakin mahdollisessa tilanteessa, onko kyseessä lattiaanlyönti.

[217.3]

Kun nyrkkeilijä on ”lattiassa” tai pyrkimässä ylös, häntä ei saa lyödä, riippumatta siitä, onko kehätuomari ehtinyt tilanteessa nyrkkeilijöiden väliin tai tilanteeseen komennoillaan reagoimaan.

[217.4]

Lattiaanlyönnin tapahtuessa kehätuomarin tulee komentaa pystyssä oleva nyrkkeilijä puolueettomaan kulmaukseen, jossa tämän tulee pysyä, kunnes kehätuomari komentaa jatkamaan ottelua.                           

[217.5]

Luvunlasku – Lattiaan lyönnin tapahtuessa kehätuomari laskee kuuluvasti ääneen luvut yhdestä kymmeneen englannin kielellä yhden sekunnin välein, samalla näyttäen sormillaan kuluvat sekunnit aina kymmenenteen sekuntiin asti ja siten, että luku ”yksi” lausutaan, kun lattiaan menosta on kulunut yksi sekunti. Ajanottaja näyttää sormillaan sekuntien kulumisen lattiaanlyönnin tapahtumisesta siten, että kehätuomari näkee sen ja voi aloittaa laskunsa oikeaan tahtiin.

[217.5.1]

Jos pystyssä oleva nyrkkeilijä liikkuu pois  puolueettomasta kulmasta ennen, kun kehätuomari on antanut luvan, kehätuomari keskeyttää luvunlaskun ja jatkaa sitä vasta, kun nyrkkeilijä on palannut kulmaan. Kun kehätuomari jatkaa luvunlaskua, se jatkuu siitä sekunnista, mihin se oli keskeytynyt.

[217.5.2]

Jos lattiaan lyöty nyrkkeilijä nousee ennen, kuin kehätuomari on ehtinyt lukuun kahdeksan, laskee kehätuomari aina vähintään kahdeksaan, ja päättää voiko ottelu jatkua.

[217.5.2.1]

Jos lattiaan lyöty nyrkkeilijä nousee ennen, kuin kehätuomari on ehtinyt lukuun kymmenen ja hän haluaa jatkaa ottelua, hänellä on velvollisuus näyttää kehätuomarille haluavansa ja pystyvänsä jatkamaan ottelua. Jos hän ei siinä onnistu, on kehätuomarin keskeytettävä ottelu. Tällöin lattiaan lyöty nyrkkeilijä on hävinnyt teknisellä tyrmäyksellä.

[217.5.2.2]

Jos nyrkkeilijä kehätuomarin mielestä on ottelukelpoinen, komentaa kehätuomari nyrkkeilijät jatkamaan ottelua.

[217.5.3]

Jos luvunlasku ehtii lukuun ”kymmenen” on lattiaan lyöty nyrkkeilijä hävinnyt tyrmäyksellä. Kehätuomari lausuu tällöin luvunlaskun viimeisen sekunnin kohdalla sanat ”Ten Out”, jossa sana ”Out” seuraa välittömästi sanaa ”Ten”.

[217.5.4]

Jos lattiaanlyönnissä nyrkkeilijä lyödään ulos kehästä ja kehälavan ulkopuolelle, luvunlasku jatkuu poikkeuksellisesti kahteenkymmeneen. Jos luvunlasku tällöin ehtii lukuun ”kaksikymmentä” on lattiaan lyöty nyrkkeilijä hävinnyt tyrmäyksellä. Kehätuomari lausuu tällöin luvunlaskun viimeisen sekunnin kohdalla sanat ”Twenty Out”.

[217.6]

Luvunlaskun vaikutus ajanottoon – Erän keston täyttyminen ei keskeytä luvunlaskua. Tällöin ajanottaja soittaa kelloa erän päättymisen merkiksi vasta, kun kehätuomari on antanut ottelulle luvan jatkua. Yli erän normaalin keston kuluneet sekunnit vähenevät erää välittömästi seuraavan erätauon pituudesta.

[217.6.1]

Jos tällaisessa tilanteessa luvunlasku ehtii tyrmäykseen tai jos kehätuomari muutoin päättää keskeyttää ottelun, keskeytysajaksi merkitään tasan 3 minuuttia siinä erässä, jota kello ei päättänyt.

[218.1]

Molempien nyrkkeilijöiden samanaikaisen tyrmäyksen tapahtuessa, on ottelun lopputuloksena tekninen ratkaisematon.

[219.1]

Sääntöjen mukainen osuma on isketty nyrkkiin suljetulla hanskalla, ja sen on osuttava hanskan rystyspinnalla mihin tahansa osuma-alueella.

[219.1.1]

Rystyspinta on hanskan sormia peittävä osa rystysten ja sormien ensimmäisen nivelen välissä.

[219.1.2]

Osuma-alue käsittää pään ja vartalon etu- ja sivupuolen vyötärölinjan yläpuolella, poislukien käsivarret olkapäästä alaspäin.

[219.1.3]

Vyötärölinja on kuvitteellinen linja ylä- ja alavartalon välillä kylkiluiden alapuolella ja lonkkaluiden yläpuolella.

[220.1]

Nyrkkeilijä ei saa:

[220.1.1]

Lyödä vyötärölinjan alapuolelle.

[220.1.2]

Teeskennellä, että häntä on lyöty vyötärölinjan alapuolelle.

[220.1.3]

Nojata vastustajaan tai työntää tätä taaksepäin.

[220.1.4]

Työntää vastustajan päätä taaksepäin toisella kädellä ja lyödä toisella kädellä.

[220.1.5]

Pitää köydestä kiinni hanskalla.

[220.1.6]

Välttää nyrkkeilemistä piiloutumalla hanskojensa taakse.

[220.1.7]

Lyödä vastustajaa tämän ollessa lattiassa tai pyrkiessä nousemaan lattiasta.

[220.1.8]

Pitää kiinni vastustajastaan tai tarkoituksellisesti pitkittää sidontatilannetta.

[220.1.9]

Pitää vastustajasta kiinni yhdellä kädellä ja lyödä toisella.

[220.1.10]

Iskeä olkapäällä, päällä tai polvella, tai millään muulla vartalon osalla, kuin hanskalla, tai muutoin käyttää näitä vastustajansa vahingoittamiseen.

[220.1.11]

Lyödä sisäkämmenellä, kämmensyrjällä, ranteella tai kyynärpäällä.

[220.1.12]

Lyödä tai läpsiä avoimella hanskalla.

[220.1.13]

Lyödä kämmenen selkäpuolella.

[220.1.14]

Työntää vastustajaansa köysiin.

[220.1.15]

Tarkoituksella lyödä vastustajaansa vyötärölinjan alapuolelle tai niskaan.

[220.1.16]

Käyttää lajihistoriassa nimikkeillä Pivot-blow, LaBlanche Blow tai Spinning Back Fist tunnettuja tai muita vastaavan tyylisiä pyörähdyslyöntejä.

[220.1.17]

Solvata vastustajaansa, kiroilla, tai käyttää sopimatonta kieltä kehässä.

[220.1.18]

Kumartua vastustajansa vyötärölinjan alapuolelle.

[221.1]

Nyrkkeilijän on aina noudatettava kehätuomarin ohjeita.

[221.2]

Kehätuomari voi huomauttaa nyrkkeilijää erän aikana virheistä ilman, että huomautukset johtaisivat pisteiden menetykseen.

[221.3]

Kehätuomari päättää harkintansa perusteella siitä rankaiseeko hän nyrkkeilijää pistemenetyksellä, ja milloin katsoo tämän aiheelliseksi; ja siitä rankaiseeko hän nyrkkeilijää diskvalifioinnilla, ja milloin katsoo tämän aiheelliseksi

[221.4]

Diskvalifioidun nyrkkeilijän koko palkkion tai sen osan voi kilpailunvalvoja pidättää harkintansa mukaan.

[221.4.1]

Tähän rinnasteisesti myös millä tahansa muulla tuloksella ottelunsa hävinneen nyrkkeilijän koko palkkion tai sen osan voi kilpailunvalvoja pidättää harkintansa mukaan, kuultuaan kehätuomaria ja kilpailulääkäriä, silloin kun on katsottava, että nyrkkeilijän pyrkimyksenä otteluun lähtiessään on ollut ottelun luovuttaminen tai ennalta suunniteltu häviäminen.

[221.4.2]

Kuultuaan asiassa kehätuomaria, valvojaa ja mahdollisia paikalla olleita hallituksen jäseniä, Liiton hallitus ratkaisee pidätetyn summan lopullisen kohtalon parhaaksi katsomallaan tavalla.

[222.1]

Kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttö ei ole sallittua. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo on sama, kuin minkä kulloinkin maailman antidopingjärjestö WADA ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry verkkosivuillaan julkaisee.

[222.2]

Ottelun aikana sallitut aineet – Vesi on ottelun aikana ainoa hyväksytty piriste. Kehän kulmassa saa käyttää lisäksi valkoista vaseliinia ja verenvuodon tyrehdyttämiseen ulkoisesti adrenaliinia. Ainoa verenvuodon tyrehdyttämiseen hyväksytty lääkeaine on adrenaliini, joka on lääkevalmistajan toimesta sekoitettu veteen sekoitussuhteella 1/1000.

[222.3]

Dopingvalvonta – Testaamisesta ja valvonnasta SAN:n otteluissa ja lisensoimien ottelijoiden osalta vastaa SUEK, noudattaen tässä toiminnassa omia sääntöjään ja kansainvälisiä WADA:n linjauksia.

[222.3.1]

Dopingtestit ovat pakolliset sellaisten mestaruusotteluiden yhteydssä, joiden mestaruusarvoa hallinnoivan kansainvälisen liiton säännöt niin edellyttävät, ja mahdolliset minkä tahansa SAN:n valvoman ottelun yhteydessä ja mahdolliset SAN:n lisensoimalle nyrkkeilijälle milloin tahansa lisenssikauden aikana tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana.

[222.3.1.1]

Mikäli kilpailunjärjestäjä järjestää sellaisen mestaruusottelun, jota hallinnoivan liiton säännöt edellyttävät ottelun yhteydessä testaamista tai muutoin haluaa pyytää testaamisen järjestämistä kilpailuissaan, tulee kilpailunjärjestäjän ilmoittaa asiasta, sekä kyseisen liiton asettamista testaamista koskevista edellytyksistä SAN:lle mahdollisimman varhain.

[222.3.1.2]

Kun testaaminen perustuu mestaruusottelun sääntöihin tai kun kilpailunjärjestäjä on muutoin pyytänyt testaamisen järjestämistä kilpailujensa tai jonkun järjestämänsä ottelun osalta, SAN tilaa kilpailuihin testaajatahon, ja laskuttaa kilpailunjärjestäjältä täysimääräisenä kaikki testaajatahon SAN:lta laskuttamat, tällaiseen testaamiseen liittyvät kulut.

[222.3.2]

Kaikkien SAN:n otteluiden ja lisensoimien ottelijoiden osalta mahdollisissa dopingrike-epäilyissä toimitaan SUEK:n käyttämien, kansainvälisten ja verkkosivuillaan julkaisemien toimintamallien puitteissa ja SUEK:n toimesta. SAN kunnioittaa kaikkia SUEK:n mahdollisesti langettamia dopingrikkomusseuraamuksia sellaisenaan ilman hallituksen erillistä päätöstä.

[222.3.3]

Kilpailunjärjestäjän on kaikissa SAN:n valvomissa kilpailuissa varattava kilpailupaikalta erillinen doping-huone, jonka ovet on oltava lukittavissa ja jossa on oltava WC-tila, johon ei ole pääsyä muista tiloista, kuin doping-huoneesta.

[222.4]

Automaattinen ottelutauko – Jos nyrkkeilijä häviää ottelunsa ennen täyttä aikaa tyrmäyksellä, teknisellä tyrmäyksellä, tai luovutuksella SAN:n valvomissa kilpailuissa, määrää SAN hänelle kilpailukieltoa, eli ottelutaukoa lääketieteellisin perustein aina vähintään 30 vuorokautta.

[222.4.1]

SAN pyrkii aina kunnioittamaan ottelutaukoja määrätessään automaattisesti myös Euroopan Nyrkkeilyliiton EBU:n tekemiä lääketieteelliseen turvallisuuteen tähtääviä linjauksia, sekä kunnioittamaan allekirjoittamiaan EBU:n jäsenmaiden välisiä sopimuksia sellaisenaan.

[222.4.2]

EBU:n sopimusten ja linjausten mukaisesti, mikäli nyrkkeilijä häviää ottelunsa ennen täyttä aikaa tyrmäyksellä, teknisellä tyrmäyksellä, tai luovutuksella SAN:n valvomissa kilpailuissa, ja hänellä on edellisen 12 kuukauden aikana yksi muu tappio tyrmäyksellä tai teknisellä tyrmäyksellä, määrää SAN hänelle kilpailukieltoa, eli ottelutaukoa lääketieteellisin perustein aina vähintään 60 vuorokautta.

[222.4.3]

EBU:n sopimusten ja linjausten mukaisesti, mikäli nyrkkeilijä häviää ottelunsa ennen täyttä aikaa tyrmäyksellä, teknisellä tyrmäyksellä, tai luovutuksella SAN:n valvomissa kilpailuissa, ja hänellä on edellisen 12 kuukauden aikana kaksi tai sitä useampi muu tappio tyrmäyksellä tai teknisellä tyrmäyksellä, määrää SAN hänelle kilpailukieltoa, eli ottelutaukoa lääketieteellisin perustein aina vähintään 90 vuorokautta.

[222.4.4]

Sääntöjen kohdissa 222.4.2 ja 222.4.3 mainittuihin aikamääriin on liiton mahdollista tehdä harkinnan varainen poikkeus sellaisessa tapauksessa, jossa kilpailunvalvoja katsoo ottelun keskeytyksen johtuneen yksinomaan loukkaantumisesta tai vartaloiskusta, niin että päähän kohdistuneilla osumilla ei ollut osuutta keskeytyksen tarpeeseen. Tällöin määrää SAN kyseiselle ottelijalle kilpailukieltoa, eli ottelutaukoa lääketieteellisin perustein aina vähintään 30 vuorokautta.

[222.5]

Harkinnanvarainen ottelutauko – Kilpailunvalvojan tai Kilpailulääkärin näkemyksen perusteella, SAN voi määrätä minkä tahansa valvomansa ottelun perusteella nyrkkeilijälle kilpailukieltoa eli ottelutaukoa lääketieteellisin perustein parhaaksi katsomansa aikamäärän, ottelun lopputuloksesta riippumatta.

[222.5.1]

Jos Kilpailulääkäri katsoo ottelun jälkeen ottelijassa havaittavan kroonisen traumaperäisen enkefalopatian CTE:n ilmeisiä oireita, on SAN:n myöntämä nyrkkeilijän toimilupa tämän seurauksena peruttu toistaiseksi tai lopullisesti. Tällöin SAN:n määräämä kilpailukielto, eli ottelutauko lääketieteellisin perustein on voimassa, kunnes toisin määrätään.

[222.6]

Näkökyvyn vaatimukset – Ottelun aikana nyrkkeilijän ei ole sallittua käyttää silmälaseja tai piilolinssejä. Tämä huomioiden näkökyvyn on oltava kyllin hyvä molemmissa silmissä.

[223.1]

Kaikki mahdolliset käytyyn otteluun tai sen tulokseen kohdistuvat valitukset, protestit tai vaatimukset tulee toimittaa Liitolle seitsemän (7) päivän kuluessa ottelusta.

[224.1]

Nyrkkeilijän tulee pyrkiä voittamaan ottelu näiden kilpailusääntöjen mukaisin keinoin, joko keskeytyksellä, eli sääntöjen mukaisilla iskuilla satuttamaan vastustajaansa, niin ettei tämä pysty jatkamaan ottelua, tai pistetuomiolla.

[224.2]

Minkäänlainen tahallinen näiden kilpailusääntöjen vastainen vaikuttaminen tai vaikuttamisyritys tai sellaisen edesauttaminen suuntautuen ottelun lopputulokseen, siten että ottelun kahdelle nyrkkeilijälle muodostuu keskenään epätasavertaiset edellytykset voittoon tai siihen, että joku nyrkkeilijä häviää tai luovuttaa ottelunsa tahallaan tai suunnitellusti, ei ole sallittua.

[224.3]

Lisenssinhaltijaltan tai lisenssinhaltijan lukuun toimivan muun henkilön ollessa epäiltynä pykälässä 24 tarkoitetun pyrkimyksen vastaisesta toiminnasta, liiton kurinpitoelimen on tutkittava asia ja se voi johtaa lisenssinhaltijaan kohdistuviin kurinpitosääntöjen mukaisiin seuraamuksiin.

[225.1]

Muutoksia näihin kilpailusääntöihin voidaan tehdä Liiton hallituksen päätöksellä.

[300.0]  LUPASÄÄNNÖT

[301.1]       

Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry (jäljenpänä ”Liitto” tai ”SAN”) myöntää kaikkien valvomiensa kilpailujen osalta kilpailujen järjestämisluvan, eli kilpailuluvan, oikeushenkilölle.

[301.2]       

Liitto myöntää toimilupia, eli lisenssejä yksityishenkilöille näissä lupasäännöissä määrätyllä tavalla nyrkkeilijöinä, näitä edustavina managereina, valmentajina ja pääavustajina, sekä kilpailunjärjestäjiä edustavina promoottoreina ja ottelunjärjestäjinä, eli matchmakereina, sekä toimitsijoilleen valvomissaan kilpailuissa kehätuomareina, arvostelutuomareina, ajanottajina ja kilpailunvalvojina, sekä valvomissaan kilpailuissa ulkomaisella lisenssillä otteleville nyrkkeilijöille vierailevina nyrkkeilijöinä.

[301.3]       

Liitto myöntää ottelulupia lisensoimilleen nyrkkeilijöille, valtuuttaakseen nyrkkeilijän ottelemaan ulkomaisen liiton valvomissa kilpailuissa, näissä lupasäännöissä määrätyllä tavalla.

[301.4]       

Liiton valvomissa kilpailuissa, henkilö voi toimia kunkin toimiluvan mukaisessa roolissa vain, jos hänellä on tehtävään oikeuttava voimassa oleva toimilupa Suomen Ammattinyrkkeilyliitolta; tai toimitsijana tai nyrkkeilijän edustajana myös, jos hänellä on tehtävään oikeuttava voimassa oleva toimilupa Suomen Ammattinyrkkeilyliiton hyväksymältä ulkomaiselta liitolta.

[301.5]   

Myöntäminen – Kaikkien toimilupien, ottelulupien ja kilpailujen järjestämislupien osalta tulee tehdä Liitolle lupa-anomus, Liiton antamissa ohjeistuksissa kulloinkin määrätyllä tavalla.

[301.5.1]    

Kaikki luvat myönnetään hallituksen päätöksellä tai hallituksen valtuutuksella pääsihteerin päätöksellä.

[301.5.2]    

Kaikkien lupien myöntämisen edellytyksenä on sitoutuminen noudattamaan Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia, sekä noudattamaan toiminnassaan urheilun eettisiä periaatteita. Toimiluvan ylläpitämisen edellytyksenä on kyseisten sääntöjen, ohjeistusten ja periaatteiden noudattaminen.

[301.6]       

Voimassaolo – Toimiluvat ovat voimassa antopäivästä, kuluvan kalenterivuoden loppuun, ellei Liiton hallitus ole perunut toimilupaa, tai ellei näissä säännöissä toisin määrätä.

[301.6.1]    

Kaikki kilpailujen järjestämisluvat ovat voimassa kilpailukohtaisesti koskien vain kyseistä anomuksessa eriteltyä päivämäärää ja paikkakuntaa.

[301.6.2]    

Kaikki vierailevan nyrkkeilijän toimiluvat ovat voimassa kilpailukohtaisesti koskien vain kyseistä anomuksessa eriteltyä päivämäärää ja paikkakuntaa, eivätkä miltään osin kumoa heidän oman liittonsa heille myöntämän toimiluvan voimassaoloa.

[301.6.3]    

Kaikki otteluluvat ovat voimassa kilpailukohtaisesti koskien vain kyseistä anomuksessa eriteltyä päivämäärää ja paikkakuntaa.

[301.6.4]    

Nyrkkeilijän toimiluvan ja otteluluvan voimassaolon edellytyksenä on lisäksi kulloistenkin lääketieteellisten vaatimusten täyttäminen.

[301.7]       

Jatkaminen – Edellisen kalenterivuoden loppuessa voimassa olleen toimiluvan voimassaoloa on mahdollista jatkaa seuraavan kalenterivuoden loppuun kulloisenkin ohjeistuksen mukaisilla ehdoilla.

[301.8]       

Uusiminen – Kaikkien toimilupien, joiden voimassa olo on päättynyt, eikä niitä ole jatkettu kohdan 301.7 mukaisesti, uudelleen voimaan saattamiseksi tulee tehdä Liitolle uusi lupa-anomus, Liiton antamissa ohjeistuksissa kulloinkin määrätyllä tavalla.

[301.9]       

Peruminen – Liiton hallitus päättää tapauskohtaisen harkinnan perusteella sekä toimiluvan mahdollisesta perumisesta, että sen uudelleen myöntämisen varhaisimmasta mahdollisesta ajankohdasta.

[301.9.1]    

Jos toimiluvan haltija toimii tietoisesti Liiton sääntöjen, tarkoituksen tai ohjeistusten tai urheilun eettisten periaatteiden vastaisesti tai aiheuttaa lajille negatiivista imagoa, tulee Liiton käsitellä toimiluvan perumista.

[301.10]     

Uudelleenmyöntäminen – Kaikkien aikaisemmin peruttujen toimilupien osalta tulee lupaa uudelleen haettaessa tehdä Liitolle uusi lupa-anomus, Liiton antamissa ohjeistuksissa kulloinkin määrätyllä tavalla.

[302.1]

Suomessa luvan järjestää ammattinyrkkeilykilpailut tai sellaisen tilaisuuden, jonka ohjelmaan kuuluu ammattinyrkkeilyä, myöntää SAN.

[302.1.1]

Kun joku yritys, yhdistys tai muu yhteisö haluaa järjestää ammattinyrkkeilykilpailut, sen on tehtävä kilpailuvarausilmoitus Liitolle, pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen kilpailuja.

[302.2]

Liitto myöntää kaikkien valvomiensa kilpailujen osalta kilpailujen järjestämisluvan, eli kilpailuluvan, oikeushenkilölle, josta täten tulee kyseisten ammattinyrkkeilykilpailujen kilpailunjärjestäjä.

[302.3]

Kilpailujen järjestämislupaa koskeva kilpailulupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan ja kilpailuvarausilmoituksen tekijälle tiedotettavan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[302.4]

Kilpailulupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti hyvämaineisellä yritykselle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle perustuen Liitolta luvan anojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä oikeushenkilön ja tätä nimenkirjoitusoikeudella edustavan yksityishenkilön pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[302.5]

Kilpailuluvan myöntäminen tiedotetaan kilpailunjärjestäjälle sähköpostitse.

[302.5.1]

Kilpailuluvan myötä kilpailunjärjestäjälle muodostuu velvoite hoitaa, kulloinkin voimassa olevan ja kilpailunjärjestäjälle tiedotettavan erillisen ohjeistuksen mukaisesti, järjestämiensä kilpailujen osalta syntyvät maksut tai kulut Liitolle, sekä sopimansa palkkiot kilpailuissaan otteleville nyrkkeilijöille ottelusopimusten ja Liiton ohjeistuksen mukaisesti, sekä hoitaa lakien ja viranomaisohjeistuksten mukaisesti kaikki kilpailuihin liittyvät vastuut ja velvoitteet yleisötapahtuman järjestäjänä ja palkanmaksajana.

[302.5.2]

Jos kilpailunjärjestäjä ei pysty järjestämään kilpailuja kilpailulupa-anomuksessa ilmoitettuna aikana, tai suorittamaan maskuja ohjeistetuksen vaatimalla tavalla, Liiton hallituksella on valtuudet määrätä kilpailunjärjestäjälle asialliseksi katsomansa seuraamus.

[302.6]

Edustajat – Kilpailunjärjestäjän tulee ilmoittaa Liitolle, kuka sitä saa edustaa seuraavissa rooleissa.

[302.6.1]

Promoottori – Liitto sallii promoottorin edustaa kilpailunjärjestäjää kaikissa niihin ammattinyrkkeiliykilpailuihin liittyvissä asiaoissa, joihin kilpailunjärjestäjä on hänet promoottoriksi nimennyt, sekä tehdä niihin liittyen Liitolle sitoumuksia kilpailunjärjestäjän puolesta, poislukien sellaiset sitoumukset, joihin on nimenomaisesti vaadittu kilpailunjärjestäjän nimenkirjoitusoikeudellisen edustajan omaa allekirjoitusta.

[302.6.1.1]

Promoottorin tehtävänä on pyrkiä toimimaan kilpailunjärjestäjän edun mukaisesti, liiton sääntöjen ja ohjeistusten puitteissa, sekä ammattinyrkkeilyn positiivista imagoa edistäen, sekä pyrkiä varmistamaan, että kilpailut toteutetaan kaikkien Liiton sääntöjen, Suomen lakien ja viranomaisohjeistusten mukaisesti.

[302.6.1.2]

Kilpailunjärjestäjän tulee nimetä kilpailujen promoottoriksi vähintään yksi sellainen yksityishenkilö, jolla jo on voimassa oleva promoottorin lisenssi, tai jolle Liitto myöntää promoottorin lisenssin.

[302.6.1.3]

Kilpailunjärjestäjä saa nimetä järjestämiensä kilpailujen promoottoriksi useita henkilöitä. Promoottoreiksi kilpailuissa nimetyt henkilöt ovat tällöin yhteisvastuussa Liitolle kohtien 302.6.1 ja 302.6.1.1 mukaisesti.

[302.6.2]

Ottelunjärjestäjä – Liitto sallii ottelunjärjestäjän, eli matchmakerin, edustaa kilpailunjärjestäjää niihin ammattinyrkkeiliyotteluihin liittyvissä asiaoissa, joihin kilpailunjärjestäjä on hänet ottelunjärjestäjäksi nimennyt, tekemällä niihin liittyen ottelusopimuksia kilpailunjärjestäjän puolesta ja toimittamalla Liitolle niihin otteluihin liittyviä Liiton pyytämiä ottelun ja ottelijoiden tietoja.

[302.6.2.1]

Kilpailunjärjestäjän tulee nimetä kilpailujen ottelunjärjestäjäksi vähintään yksi sellainen yksityishenkilö, jolla jo on voimassa oleva ottelunjärjestäjän lisenssi, tai jolle Liitto myöntää ottelunjärjestäjän lisenssin.

[302.6.2.2]

Kilpailunjärjestäjä saa halutessaan nimetä järjestämiensä kilpailujen ottelunjärjestäjiksi useita henkilöitä, kuitenki siten, että heistä vain yhdellä on oikeus edustaa kilpailunjärjestäjää Liitolle kilpailujen kaikkien ottelujen osalta ja siten, että muiden nimeämiensä ottelunjärjestäjien kohdalla kilpailunjärjestäjän on nimettävä heidät ottelunjärjestäjän rooliin ottelukohtaisesti erikseen nimetyissä otteluissa.

[302.6.2.3]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia kilpailunjärjestäjän edustajana.

[302.7]

Kilpailuluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[303.1]

Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry myöntää otteluluvan lisensoimilleen nyrkkeilijöille, valtuuttaakseen nyrkkeilijän ottelemaan ulkomaisen liiton valvomissa kilpailuissa, tai näytösottelussa tai muun kamppailulajin kilpailuissa.

[303.1.1]

Liiton lisensoima nyrkkeilijä tarvitsee otteluluvan kaikkiin sellaisiin ammattinyrkkeilyotteluihin, näytösotteluihin ja muun kamppailulajin otteluihin, joiden valvojana ei toimi SAN.

[303.2]

Ottelulupaa koskeva ottelulupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan ja sekä nyrkkeilijälle, että tämän managerille tiedotettavan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[303.3]

Ottelulupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen ottelulupa-anomuksessa toimitettuihin kyseistä ottelua koskeviin tietoihin.

[303.4]

Ottelulupa myöntäminen tiedotetaan ammattinyrkkeilyottelun tapauksessa toimittamalla ottelulupa-asiakirja sähköpostitse ottelun valvovalle ulkomaiselle liitolle, lupaa anovalle nyrkkeilijälle, hänen managerilleen ja tämän mahdolliselle edustajakseen nimeämälle ottelulupa-anomuksen tehneelle ulkomaanottelujen agentille, sekä näytösottelun tai muun kamppailulajin ottelun tapauksessa sähköpostitse lupaa anovalle nyrkkeilijälle ja tämän managerille.

[303.5]

Otteluluvan myötä nyrkkeilijälle muodostuu velvoite hoitaa ottelulupaan kuuluva lupamaksu Liitolle, kulloinkin voimassa olevan ja sekä nyrkkeilijälle, että tämän managerille tiedotettavan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[303.6]

Otteluluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[304.1]

Yksityishenkilöille myönnettävät toimiluvat on jaettu kolmeen kategoriaan seuraavasti.

[304.1.1]

Nyrkkeilijät – Kaikki Liiton valvomissa kilpailuissa Suomessa ottelevat nyrkkeilijät, sekä Liiton otteluvalla muussa maassa ottelevat nyrkkeilijät tarvitsevat joko nyrkkeilijän toimiluvan tai vierailevan nyrkkeilijän toimiluvan Liitolta.

[304.1.2]

Edustajat – Kaikki nyrkkeilijän toimiluvan haltijan Liitolle edustajakseen nimeämät managerit, valmentajat, tai pääavustajat, sekä Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän Liitolle edustajakseen nimeämät promoottorit tai ottelunjärjestäjät, sekä managerin edustajakseen ulkomaan ottelujen agenttina nimeämät ottelunjärjestäjät tarvitsevat kuhunkin kyseiseen rooliin oikeuttavan toimiluvan Liitolta.

[304.1.3]

Toimitsijat – Kaikki Liiton valvomissa kilpailuissa Liittoa edustavat kilpailunvalvojat, kehätuomarit, arvostelutuomarit ja ajanottajat tarvitsevat tarvitsevat kuhunkin kyseiseen rooliin oikeuttavan toimiluvan Liitolta.

[304.2]

Toimitsija-kategoriassa lisensoitu henkilö ei voi toimia edustajana tai nyrkkeilijänä.

Nyrkkeilijä-kategoriassa lisensoitu henkilö voi toimia samanaikaisesti myös edustajana.

Edustaja-kategoriassa lisensoitu henkilö voi toimia samanaikaisesti myös nyrkkeilijänä.

[304.3]

Lupamaksut – Toimilupiin kuuluvista lupamaksuista määrätään niitten suuruus ja maksutapa kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen kautta.

[304.3.1]

Lupamaksut on uusittava kalenterivuosittain.

[304.3.2]

Lupamaksut ovat toimilupakategoriakohtaiset siten, että kunkin kategorian sisällä yksi voimassa olevan toimiluvan kuluvaa kalenterivuotta koskeva lupamaksu kattaa samalla myös muiden saman kategorian alaisten toimilupien lupamaksut.

[304.4]

Kirjaamismaksut – Toimilupiin kuuluvista kirjaamismaksuista määrätään niitten suuruus ja maksutapa kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen kautta.

[304.4.1]

Kirjaamismaksut on uusittava kalenterivuosittain.

[304.4.2]

Kirjaamismaksut ovat toimilupakohtaiset siten, että kunkin toimiluvan osalta kirjaamismaksu on erillinen.

[305.1]

Promoottorin toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[305.1.1]

Promoottorin toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Edustajat.

[305.2]

Promoottorin toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[305.2.1]

Promoottorin toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti yksityishenkilölle perustuen Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän tekemään nimeämiseen, lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[305.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[305.4]

Promoottorilla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia Liitolle kilpailunjärjestäjän edustajana.

[305.5]

Liitto sallii promoottorin edustaa kilpailunjärjestäjää kaikissa niihin ammattinyrkkeiliykilpailuihin liittyvissä asiaoissa, joihin kilpailunjärjestäjä on hänet promoottoriksi nimennyt, sekä tehdä niihin liittyen sitoumuksia kilpailunjärjestäjän puolesta, poislukien sellaiset sitoumukset, joihin on nimenomaisesti vaadittu kilpailunjärjestäjän nimenkirjoitusoikeudellisen edustajan omaa allekirjoitusta.

[305.5.1]

Promoottorin tehtävänä on pyrkiä toimimaan kilpailunjärjestäjän edun mukaisesti, liiton sääntöjen ja ohjeistusten puitteissa, sekä ammattinyrkkeilyn positiivista imagoa edistäen, sekä pyrkiä varmistamaan, että kilpailut toteutetaan kaikkien Liiton sääntöjen, Suomen lakien ja viranomaisohjeistusten mukaisesti.

[305.6]

Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän tulee nimetä järjestämiensä kilpailujen promoottoriksi vähintään yksi sellainen yksityishenkilö, jolla jo on voimassa oleva promoottorin lisenssi, tai jolle Liitto myöntää promoottorin lisenssin.

[305.6.1]

Kilpailunjärjestäjä saa halutessaan nimetä järjestämiensä kilpailujen promoottoriksi useita henkilöitä. Promoottoreiksi kilpailuissa nimetyt henkilöt ovat tällöin yhteisvastuussa Liitolle kohidissa 305.5 ja 305.5.1 mainituista asioista.

[305.6.2]

SAN:lta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän nimeämän promoottorin tulee pääsääntöisesti olla SAN:n lisensoima. Poikkeustapauksessa sallitaan tämän toimia myös ilman SAN:n lisenssiä, jos hän asuu toisessa maassa ja hänellä on voimassa oleva lisenssi kyseiseen rooliin sen maan paikalliselta SAN:n tunnustamalta liitolta. Tällöin hänen oikeutensa edustaa kilpailunjärjestäjää Suomen Ammattinyrkkeilyliitolle on rajoitettu, Liiton parhaaksi katsomalla tavalla.

[305.7]

Eettinen velvoite – Promoottorin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[305.7.1]

Promoottorin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[305.8]

Kilpailunjärjestäjä ei voi toimia ilman promoottoria.

[305.9]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia promoottorina.

[305.10]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[306.1]

Ottelunjärjestäjän toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[306.1.1]

Ottelunjärjestäjän, eli matchmakerin, toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Edustajat.

[306.2]

Ottelunjärjestäjän toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[306.2.1]

Ottelunjärjestäjän toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen nyrkkeilijän managerin tai Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän tekemään nimeämiseen, lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[306.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[306.4]

Ottelunjärjestäjällä tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia Liitolle kilpailunjärjestäjän tai managerin edustajana.

[306.5]

Liitto sallii ottelunjärjestäjän edustaa kilpailunjärjestäjää niihin ammattinyrkkeiliyotteluihin liittyvissä asiaoissa, joihin kilpailunjärjestäjä on hänet ottelunjärjestäjäksi nimennyt, tekemällä niihin liittyen ottelusopimuksia kilpailunjärjestäjän puolesta ja toimittamalla Liitolle niihin otteluihin liittyviä Liiton pyytämiä ottelun ja ottelijoiden tietoja.

[306.5.1]

Liitto sallii ottelunjärjestäjän edustaa manageria ja tämän nimeämää nyrkkeilijää, niihin ulkomailla järjestettäviin ammattinyrkkeiliyotteluihin liittyvissä asiaoissa, joihin manageri on hänet edustajakseen ulkomaan ottelujen agenttina nimennyt, tekemällä niihin liittyen ottelusopimuksia managerin puolesta ja toimittamalla Liitolle niihin otteluihin liittyviä Liiton pyytämiä ottelun ja ottelijoiden tietoja, sekä tekemään niihin otteluihin liittyen nyrkkeilijän puolesta ottelulupa-anomuksen.

[306.5.1]

Ottelunjärjestäjän tehtävänä on pyrkiä toimimaan hänet edustajakseen nimeämän kilpailunjärjestäjän tai managerin edun ja velvoitteiden mukaisesti, liiton sääntöjen ja ohjeistusten puitteissa, Suomen lakien ja viranomaisohjeistusten mukaisesti, sekä ammattinyrkkeilyn positiivista imagoa edistäen.

[306.6]

Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän tulee nimetä järjestämiensä kilpailujen ottelunjärjestäjäksi vähintään yksi sellainen yksityishenkilö, jolla jo on voimassa oleva promoottorin lisenssi, tai jolle Liitto myöntää ottelunjärjestäjän lisenssin.

[306.6.1]

Kilpailunjärjestäjä saa halutessaan nimetä järjestämiensä kilpailujen ottelunjärjestäjiksi useita henkilöitä, kuitenki siten, että heistä vain yhdellä on oikeus edustaa kilpailunjärjestäjää Liitolle kilpailujen kaikkien ottelujen osalta ja siten, että muiden nimeämiensä ottelunjärjestäjien kohdalla kilpailunjärjestäjän on nimettävä heidät ottelunjärjestäjän rooliin ottelukohtaisesti erikseen nimetyissä otteluissa.

[306.6.2]

Liitolta kilpailujen järjestämisluvan saaneen kilpailunjärjestäjän nimeämän ottelunjärjestäjän tulee olla Liiton lisensoima.

[306.7]

Eettinen velvoite – Ottelunjärjestäjän tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[306.7.1]

Ottelunjärjestäjän tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[306.8]

Kilpailunjärjestäjä ei voi toimia ilman ottelunjärjestäjää.

[306.9]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia ottelunjärjestäjänä.

[306.10]

Ottelunjärjestäjän tulee saada Liiton hyväksyntä kaikille kilpailujen ottelupareille. Liitolla on sääntöjensä mukainen velvollisuus kieltää ottelu, joka sen mielestä ei ole nyrkkeilyurheilun etujen mukainen.

[306.11]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[307.1]

Nyrkkeilijän toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[307.1.1]

Nyrkkeilijän toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Nyrkkeilijät.

[307.2]

Nyrkkkeilijän toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[307.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[307.4]

Nyrkkeilijällä tulee olla ammattinyrkkeilijän toimilupa, eli lisenssi, jotta hän voi otella Liiton valvomissa kilpailuissa Suomessa, tai Liiton otteluluvalla muualla.

[307.5]

Suomessa asuvan ammattinyrkkeilijän pitää pääsääntöisesti olla Suomen ammattinyrkkeilyliiton lisensioima.

[307.5.1]

Poikkeustapauksessa voidaan sallia Suomessa asuvan ammattinyrkkeilijän otella jonkun toisen maan lisenssillä, esimerkiksi silloin, kun tämä on perusteltavissa hänen aikaisemman asuinmaansa tai kansalaisuutensa mukaisella aikaisemmalla lisenssillä. Tällaiselle järjestelylle tarvitaan aina Liiton hyväksyntä.

[307.5.2]

Ulkomailla asuva nyrkkeilijä voi anoa ja saada SAN:n lisenssin, kun se ei aiheuta ristiriitaa hänen nykyisen asuinmaansa liiton sääntöjen tai käytäntöjen kanssa. Tällaiselle järjestelylle tarvitaan aina asuinmaan liiton hyväksyntä.

[307.6]

Eettinen velvoite – Nyrkkeijän tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[307.6.1]

Nyrkkeijän tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[307.6.2]

Nyrkkeijän tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista allekirjoittaa SAN:n antidopingsopimus, jossa hän sitoutuu olemaan dopingtestauksen piirissä milloin tahansa kuluvan tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana.

[307.7]

Edustajat – Nyrkkeilijän tulee Liitolle ilmoittaa, kuka häntä saa edustaa seuraavissa rooleissa.

[307.7.1]

Manageri – Liitto sallii managerin edustaa nyrkkeilijää kaikissa asiaoissa ja tehdä ottelusopimuksia ja muita sitoumuksia nyrkkeilijän puolesta, poislukien sellaiset sitoumukset, joihin on nimenomaisesti vaadittu nyrkkeijän omaa allekirjoitusta.

[307.7.1.1]

Nyrkkeilijä ei voi toimia ilman manageria. Uusi manageri on nimettävä aina ennen seuraavaa ottelua.

[307.7.1.2]

Nyrkkeilijä voi nimetä itsensä managerikseen ja tarvitsee tällöin itselleen myös managerin toimiluvan.

[307.7.2]

Valmentaja – Vastaa nyrkkeilijän valmentautumisesta ja toimiii otteluissa pääavustajana.

[307.7.2.1]

Nyrkkeilijä ei voi toimia ilman valmentajaa. Uusi valmentaja on nimettävä aina ennen seuraavaa ottelua.

[307.7.2.2]

Nyrkkeilijä ei voi nimetä itseään valmentajakseen.

[307.7.3]

Pääavustaja – Nyrkkeilijän tulee ilmoittaa Suomessa oteltavien ottelujen osalta hyvissä ajoin ennen ottelua ottelukohtaisesti pääavustajansa, mikäli sellaisena toimisi joku muu, kuin valmentajansa.

[307.7.4]

Nyrkkeilijä voi ilmoittaa itselleen uuden edustajan edellä mainittuihin rooleihin milloin tahansa ilman rajoituksia, kuitenkin niin, että hän huomioi mahdolliset voimassa olevat kulloisenkin edustajansa kanssa tekemänsä kahdenkeskiset sitovat sopimukset ja niin, että kussakin roolissa häntä voi Liitolle edustaa vain yksi, viimeisimpänä nimetty, henkilö.

[307.7.5]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijän edustajana.

[307.7.6]

Pääsääntöisesti managerin ja valmentajan tulee olla SAN:n lisensoima. Poikkeustapauksessa sallitaan tämän toimia myös ilman SAN:n lisenssiä, jos hän asuu toisessa maassa ja hänellä on voimassa oleva lisenssi kyseiseen rooliin sen maan paikalliselta SAN:n tunnustamalta liitolta. Tällöin hänen oikeutensa edustaa nyrkkeilijää Suomen Ammattinyrkkeilyliitolle on rajoitettu, Liiton parhaaksi katsomalla tavalla.

[307.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[308.1]

Managerin toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[308.1.1]

Managerin toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Edustajat.

[308.2]

Managerin toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[308.2.1]

Managerin toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen nyrkkeilijän tekemään nimeämiseen, lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä pyydettyjen yhteys – ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[308.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[308.4]

Managerilla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia Liiton lisensoiman nyrkkeilijän edustajana.

[308.5]

Liitto sallii managerin edustaa nyrkkeilijää kaikissa asiaoissa ja tehdä ottelusopimuksia ja muita sitoumuksia nyrkkeilijän puolesta, poislukien sellaiset sitoumukset, joihin on nimenomaisesti vaadittu nyrkkeijän omaa allekirjoitusta.

[308.5.1]

Managerin tehtävänä on pyrkiä toimimaan nyrkkeilijänsä edun mukaisesti, liiton sääntöjen ja ohjeistusten puitteissa ja hänen uraansa, menestystään ja ansaintamahdollisuuksiaan ammattinyrkkeilijänä edistäen.

[308.6]

SAN:n lisensoiman nyrkkeilijän nimeämän managerin tulee pääsääntöisesti olla SAN:n lisensoima. Poikkeustapauksessa sallitaan tämän toimia myös ilman SAN:n lisenssiä, jos hän asuu toisessa maassa ja hänellä on voimassa oleva lisenssi kyseiseen rooliin sen maan paikalliselta SAN:n tunnustamalta liitolta. Tällöin hänen oikeutensa edustaa nyrkkeilijää Suomen Ammattinyrkkeilyliitolle on rajoitettu, Liiton parhaaksi katsomalla tavalla.

[308.7]

Eettinen velvoite – Managerin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[308.7.1]

Managerin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[308.7.2]

Managerin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua edesauttamaan edustamansa nyrkkeilijän toimimista antidopingsopimuksensa mukasisesti.

[308.8]

Edustajat – Manageri voi halutessaan Liitolle ilmoittaa, kuka häntä saa edustaa seuraavissa rooleissa.

[308.8.1]

Ulkomaan ottelujen agentti – Manageri voi halutessaan Liitolle nimetä avukseen ulkomaan ottelujen agentin, jolla on ottelunjärjestäjän, eli matchmakerin toimilupa, ja joka voi tällöin edustaa häntä Liitolle vain ottelulupa-asioissa ja muissa ulkomaan otteluja koskevissa asioissa. Tällainen agentti ei edusta Liitolle nyrkkeilijää, vaan tämän manageria.

[308.8.1.1]

Manageri voi ilmoittaa ulkomaan ottelujen agentin edustamaan häntä kaikkien tai yksilöidysti vain jonkun tai joidenkin nyrkkeilijöidensä kohdalla.

[308.9]

Nyrkkeilijä ei voi toimia ilman manageria. Uusi manageri on nimettävä aina ennen seuraavaa ottelua.

[308.9.1]

Nyrkkeilijä voi nimetä itsensä managerikseen ja tarvitsee tällöin itselleen myös managerin toimiluvan.

[308.10]

Nyrkkeilijä voi Liitolle nimetä itselleen edustajaksi uuden managerin milloin tahansa ilman rajoituksia, kuitenkin niin, että hän huomioi mahdolliset voimassa olevat kulloisenkin managerinsa kanssa tekemänsä kahdenkeskiset sitovat sopimukset ja niin, että managerin roolissa häntä voi Liitolle edustaa vain yksi, viimeisimpänä nimetty, henkilö.

[308.10.1]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijän managerina.

[308.11]

Kaksi nyrkkeilijää, joilla on sama manageri, eivät saa nyrkkeillä keskenään, ellei Liiton hallitus myönnä heille siihen erityistä lupaa.

[308.12]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[309.1]

Valmentajan toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[309.1.1]

Valmentajan toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Edustajat.

[309.2]

Valmentajan toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[309.2.1]

Valmentajan toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen nyrkkeilijän tekemään nimeämiseen, lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[309.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[309.4]

Valmentajalla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia Liiton lisensoiman nyrkkeilijän edustajana.

[309.5]

Valmentaja vastaa nyrkkeilijänsä valmentautumisesta ja valmentajan keskeisimpinä tehtävinä on.

[309.5.1]

Ottelua ennen – auttaa nyrkkeilijää valmistautumaan otteluunsa, niin että hän pystyy olemaan kehässä parhaassa mahdollisessa kunnossa, pääsemään sovittuun painorajaan ja ottelemaan parhaan kykynsä mukaisesti.

[309.5.2]

Ottelupäivänä – ottaa vastuu pääavustajana nyrkkeilijän kulman ja sen kaikkien kulma-avustajien toiminnasta, pyrkiä varmistumaan siitä, ettänyrkkeilijä ja kaikki hänen avustajansa noudattavat Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia, ja ennen kaikkea on suojella nyrkkeilijää tarvittaessa keskeyttämällä ottelu nyrkkeilijän puolesta, jos katsoo tilanteen sitä vaativan.

[309.5.3]

Ottelun jälkeen – auttaa nyrkkeilijää kunnioittamaan tunnettujen terveysriskien olemassaoloa pyrkimällä varmistumaan siitä, että nyrkkeilijän aivot saavat aikaa toipua rasituksista.

[309.6]

SAN:n lisensoiman nyrkkeilijän nimeämän valmentajan tulee pääsääntöisesti olla SAN:n lisensoima. Poikkeustapauksessa sallitaan tämän toimia myös ilman SAN:n lisenssiä, jos hän asuu toisessa maassa ja hänellä on voimassa oleva lisenssi kyseiseen rooliin sen maan paikalliselta SAN:n tunnustamalta liitolta.

[309.7]

Eettinen velvoite – Valmentajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[309.7.1]

Valmentajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[309.7.2]

Valmentajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua edesauttamaan edustamansa nyrkkeilijän toimimista antidopingsopimuksensa mukasisesti.

[309.8]

Nyrkkeilijä ei voi toimia ilman valmentajaa. Uusi valmentaja on nimettävä aina ennen seuraavaa ottelua.

[309.8.1]

Nyrkkeilijä ei voi nimetä itsensä valmentajakseen, vaikka hänellä olis myös voimassa oleva valmentajan toimilupa.

[307.8.2]

Nyrkkeilijän tulee ilmoittaa Suomessa oteltavien ottelujen osalta hyvissä ajoin ennen ottelua ottelukohtaisesti pääavustajansa, mikäli sellaisena toimisi joku muu, kuin valmentajansa.

[309.9]

Nyrkkeilijä voi Liitolle nimetä itselleen edustajaksi uuden valmentajan milloin tahansa ilman rajoituksia, kuitenkin niin, että hän huomioi mahdolliset voimassa olevat kulloisenkin valmentajansa kanssa tekemänsä kahdenkeskiset sitovat sopimukset ja niin, että valmentajan roolissa häntä voi Liitolle edustaa vain yksi, viimeisimpänä nimetty, henkilö.

[309.9.1]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijän valmentajana.

[309.10]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[310.1]

Pääavustajan toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[310.1.1]

Pääavustajan toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Edustajat.

[310.2]

Pääavustajan toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[310.2.1]

Pääavustajan toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, haastattelun kautta saatuun tai aiempaan tuntemukseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[310.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[310.4]

Pääavustajalla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia Liiton lisensoiman nyrkkeilijän edustajana.

[310.4.1]

Pääavustajan toimilupa on voimassa kyseisen kalenterivuoden loppuun, mutta yksittäisen nyrkkeilijän Liitolle ilmoittama pääavustajaansa koskeva valtuutus on aina uusittava ottelukohtaisesti.

[310.5]

Pääavustajan lisenssin haltija saa toimia hänet ottelukohtaiseksi pääavustajakseen Liitolle nimenneen nyrkkeilijän pääavustajana SAN:n valvomissa kilpailuissa, ja silloin hänen keskeisimpinä tehtävinään on.

[310.5.1]

Ottelupäivänä – ottaa vastuu pääavustajana nyrkkeilijän kulman ja sen kaikkien kulma-avustajien toiminnasta, pyrkiä varmistumaan siitä, ettänyrkkeilijä ja kaikki hänen avustajansa noudattavat Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia, ja ennen kaikkea on suojella nyrkkeilijää tarvittaessa keskeyttämällä ottelu nyrkkeilijän puolesta, jos katsoo tilanteen sitä vaativan.

[310.6]

SAN:n lisensoiman nyrkkeilijän nimeämän pääavustajan tulee pääsääntöisesti olla SAN:n lisensoima. Poikkeustapauksessa sallitaan tämän toimia myös ilman SAN:n lisenssiä, jos hän asuu toisessa maassa ja hänellä on voimassa oleva lisenssi kyseiseen rooliin sen maan paikalliselta SAN:n tunnustamalta liitolta.

[310.7]

Eettinen velvoite – Pääavustajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[310.7.1]

Pääavustajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[310.7.2]

Pääavustajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua edesauttamaan edustamansa nyrkkeilijän toimimista antidopingsopimuksensa mukasisesti.

[310.8]

Nyrkkeilijän tulee ilmoittaa Liitolle Suomessa oteltavien ottelujensa osalta hyvissä ajoin ennen ottelua ottelukohtaisesti pääavustajansa, mikäli sellaisena toimisi joku muu, kuin valmentajansa.

[310.8.1]

Nyrkkeilijä ei voi otella ilman pääavustajaa.

[310.8.2]

Nyrkkeilijä ei voi nimetä itsensä pääavustajakseen, vaikka hänellä olis myös voimassa oleva pääavustajan toimilupa.

[310.8.3]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijän pääavustajana.

[310.9]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[311.1]

Vierailevan nyrkkeilijän toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[311.1.1]

Vierailevan nyrkkeilijän toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Nyrkkeilijät.

[311.2]

Vierailevan nyrkkkeilijän toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[311.2.1]

Vierailevan nyrkkeilijän toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, etukäteiseen sääntöihin ja velvoitteisiin tutustumisen mahdollisuuteen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[311.3]

Vierailevan nyrkkeilijän toimilupa on rekisteröity ja sähköinen lisenssi, joka myönnetään sellaiselle SAN:n valvomiin ammattinyrkkeilykilpailuihin osallsituvalle nyrkkeilijälle, jolla on voimassaoleva nyrkkeilijän toimilupa jossain muussa liitossa ulkomailla.

[311.3.1]

Vierailevan nyrkkeilijän toimilupa on voimassa kilpailukohtaisesti koskien vain kyseistä anomuksessa eriteltyä päivämäärää ja paikkakuntaa, eikä miltään osin kumoa vierailevan nyrkkeilijän oman liittonsa hänelle myöntämän toimiluvan voimassaoloa.

[311.4]

Minkään muun liiton, kuin SAN:n lisensoimalla nyrkkeilijällä tulee olla SAN:n myöntämä vierailevan nyrkkeilijän toimilupa, eli lisenssi, jotta hän voi otella Liiton valvomissa kilpailuissa Suomessa.

[311.5]

Eettinen velvoite – Vierailevan nyrkkeijän tulee ennen toimiluvan myöntämistä sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Maailman antidopingsäännöstöä.

[311.5.1]

Vierailevan nyrkkeijän tulee ennen toimiluvan myöntämistä allekirjoittaa SAN:n antidopingsopimus, jossa hän sitoutuu olemaan dopingtestauksen piirissä milloin tahansa, Suomessa käytävän ottelunsa takia tapahtuvan Suomessa oleskelunsa aikana, alkaen antidopingsopimuksen allekirjoittamisesta viimeistään ottelua edeltävänä päivänä.

[311.6]

Edustajat – Vierailevan nyrkkeilijän tulee Liitolle ilmoittaa, kuka häntä saa edustaa seuraavissa rooleissa.

[311.6.1]

Pääavustaja – Vierailevan nyrkkeilijän Liitolle nimeämä Suomessa käytävän ottelun pääavustaja on vastuussa kaikista henkilöistä, jotka toimivat ottelussa vierailevan nyrkkeilijän apuna ja hänen tulee sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Maailman antidopingsäännöstöä ja edesauttamaan edustamansa nyrkkeilijän toimimista antidopingsopimuksensa mukasisesti.

[311.7]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia vierailevan nyrkkeilijän edustajana.

[311.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[312.1]

Kilpailunvalvojan toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[312.1.1]

Kilpailunvalvojan toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Toimitsijat.

[312.2]

Kilpailunvalvojan toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[312.2.1]

Kilpailunvalvojan toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, aiempaan tehtävässä toimimiseen tai Liiton suorittamaan tehtävään kouluttamiseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[312.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[312.4]

Kilpailunvalvojana tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia tehtävässä Liiton edustajana.

[312.5]

Liitto nimittää kilpailunvalvojan jokaiseen ammattinyrkkeilykilpailuun.

[312.5.1]

Kilpailunvalvoja ottaa kokonaisvastuun kunkin ottelun johtamisesta ja varmistaa parhaan kykynsä mukaan, että kilpailunjärjestäjä on kaikissa kohdin noudattanut Liiton sääntöjä.

[312.5.2]

Kilpailunvalvoja hoitaa ottelun järjestelyt liiton sääntöjen mukaisesti, ohjeistaa ja järjestää ennen ottelua toimihenkilöiden tehtävät, kerää ja säilyttää arvostelutuomareiden pistekortit ottelun aikana, julistaa ottelun lopputuloksen liiton hyväksymälle kuuluttajalle ja ottelun jälkeen raportoi ottelun tuloksen Liitolle.

[312.6]

Eettinen velvoite – Kilpailunvalvojan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[312.6.1]

Kilpailunvalvojan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[312.7]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijänä, eikä nyrkkeilijän tai kilpailunjärjestäjän edustajana.

[312.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[313.1]

Kehätuomarin toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[313.1.1]

Kehätuomarin toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Toimitsijat.

[313.2]

Kehätuomarin toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[313.2.1]

Kehätuomarin toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, aiempaan tehtävässä toimimiseen tai Liiton suorittamaan tehtävään kouluttamiseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[313.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[313.4]

Kehätuomarilla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia tehtävässä Liiton edustajana.

[313.4.1]

Kehätuomarin toimilupaa ei voida myöntää sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin henkilö on täyttänyt 67 vuotta.

[313.5]

Liitto nimeää kehätuomarin kuhunkin otteluun.

[313.5.1]

Kehätuomari johtaa ottelun kulkua kehän sisäpuolella asettaen aina nyrkkeilijöiden turvallisuuden etusijalle ja pyrkii noudattamaan tehtävässä Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia ja kilpailutapahtumissa yleisesti pyrkii edustamaan Liittoa tyylikkäästi ja tahdikkaasti.

[313.6]

Eettinen velvoite – Kehätuomarin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[313.6.1]

Kehätuomarin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[313.7]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijänä, eikä nyrkkeilijän tai kilpailunjärjestäjän edustajana.

[313.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[314.1]

Arvostelutuomarin toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[314.1.1]

Arvostelutuomarin toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Toimitsijat.

[314.2]

Arvostelutuomarin toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[314.2.1]

Arvostelutuomarin toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, aiempaan tehtävässä toimimiseen tai Liiton suorittamaan tehtävään kouluttamiseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[314.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[314.4]

Arvostelutuomarilla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia tehtävässä Liiton edustajana.

[313.4.1]

Arvostelutuomarin toimilupaa ei voida myöntää sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin henkilö on täyttänyt 72 vuotta.

[314.5]

Liitto nimeää arvostelutuomarit kuhunkin otteluun.

[314.5.1]     Arvostelutuomari on päävastuussa tuomioiden oikeudenmukaisuudesta ja pyrkii toimimaan asettaen aina puoluettomuuden etusijalle ja pyrkii noudattamaan tehtävässä Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia ja kilpailutapahtumissa yleisesti pyrkii edustamaan Liittoa tyylikkäästi ja tahdikkaasti.

[314.6]

Eettinen velvoite – Arvostelutuomarin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[314.6.1]

Arvostelutuomarin tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[314.7]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijänä, eikä nyrkkeilijän tai kilpailunjärjestäjän edustajana.

[314.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[315.1]

Ajanottajan toimiluvan, eli lisenssin, Suomessa myöntää Suomen Ammattinyrkkeilyliitto ry.

[315.1.1]

Ajanottajan toimilupa kuuluu toimilupakategoriaan Toimitsijat.

[315.2]

Ajanottajan toimilupaa koskeva toimilupa-anomus tulee tehdä Liitolle aina kirjallisena ja kulloinkin voimassa olevan erillisen ohjesituksen mukaisesti.

[315.2.1]

Ajanottajan toimilupa myönnetään tapauskohtaisen harkinnan varaisesti perustuen lisenssinanojan omaan tahdonilmaisuun, aiempaan tehtävässä toimimiseen tai Liiton suorittamaan tehtävään kouluttamiseen, sekä pyydettyjen yhteys- ja henkilötietojen ajantasaiseen päivittämiseen.

[315.3]

Lisenssi on rekisteröity ja sähköinen toimilupa, joka toimitetaan toimiluvan haltijalle sähköpostitse.

[315.4]

Ajanottajalla tulee olla toimilupa, jotta hän voi toimia tehtävässä Liiton edustajana.

[315.5]

Liitto nimeää ajanottajan kuhunkin otteluun.

[315.5.1]

Ajanottaja on päävastuussa ajanoton sääntöjenmukaisesta toteutumisesta ja pyrkii noudattamaan tehtävässä Liiton sääntöjä ja ohjeistuksia ja kilpailutapahtumissa yleisesti pyrkii edustamaan Liittoa tyylikkäästi ja tahdikkaasti.

[315.6]

Eettinen velvoite – Ajanottajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista sitoutua urheilun eettisiin periaatteisiin, sitoutumalla noudattamaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöä ja sen mukaista Maailman antidopingsäännöstöä, sekä sitoutua noudattamaan SAN:n antidopingohjelmaa ja kilpailumanipulaation torjuntaohjelmaa, sekä sitoutua omalta osaltaan torjumaan ammattinyrkkeilyssä kaikkea epäasiallista kohtelua, korruptiota tai vaikutusvallan väärinkäyttöä.

[315.6.1]

Ajanottajan tulee ennen toimiluvan myöntämistä, jatkamista tai uusimista olla tehnyt kuluvan tai edellisen kalenterivuoden aikana SUEK:n sähköiset puhtaasti paras ja reilusti paras -verkkokoulutukset.

[315.7]

Liiton lisensoima toimitsija ei saa toimia nyrkkeilijänä, eikä nyrkkeilijän tai kilpailunjärjestäjän edustajana.

[315.8]

Toimiluvan haltijan tulee pyrkiä omalla toiminnallaan olemaan aiheuttamatta lajille negatiivista imagoa.

[316.1]

Muutoksia näihin lupasääntöihin voidaan tehdä Liiton hallituksen päätöksellä.

[400.0]  KURINPITOSÄÄNNÖT

[401.1]

Näissä kurinpitomääräyksissä säädetään rangaistavista teoista, seuraamuksista ja kurinpitomenettelystä, mikäli Suomen Ammattinyrkkeilyliiton (jäljempänä ”SAN” tai ”Liitto”) toimiulvan- tai kilpaiuluvanhaltijan epäillään syyllistyneen ammattinyrkkeilyn parissa tai siihen kiinteästi liittyvässä toiminnassa näissä säännöissä määritettyyn vakavana pidettävään epäasialliseen käytökseen tai eettiseen rikkomukseen, jonka kohteena on yksi tai useampi henkilö tai lajin maine.

[401.2]

Näiden määräysten tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia ammattinyrkkeilyn piirissä ja mahdollistaa kurinpitomenettelyllä sellaiseen puuttuminen.

[402.1]

Näitä määräyksiä ei sovelleta tapauksiin, joissa kansallinen Urheilun eettinen kurinpitolautakunta on määrännyt seuraamuksen.

[403.1]

Näiden kurinpitomääräysten alaisia ovat:

[403.1.1]

Henkilö, joka on Liiton toimiluvan, eli lisenssin haltija.

[403.1.2]

Yhteisö, jolle Liitto on myöntänyt ammattinyrkkeilykilpailujen järjestämisluvan, eli kilpailuluvan.

[404.1]

Rangaistavia tekoja ovat tai voivat olla:

[404.1.1]

Sellainen ammattinyrkkeilyn piirissä ilmenevä käytös, joka ei ole valmentautumisen tai kilpailemisen kannalta tarpeellista ja jolla urheilijaa tai muuta urheilun piirissä olevaa kohdellaan nöyryyttävällä tavalla, tai aiheutetaan hänelle kärsimystä tai vaaraa.

[404.1.2]

Rasistinen tai syrjivä käytös.

Rasismilla tarkoitetaan kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen.

[404.1.3]

Seksuaalinen tai muu häirintä.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Muuta häirintää on erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön.

[404.1.4]

Sellainen fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen tai vaaran aiheuttaminen hengelle tai terveydelle, joka ei ole otteluun valmentautumisen tai ottelussa kilpailemisen kannalta tarpeellista.

Väkivaltana ei pidetä lajisääntöjen mukaista tai ammattinyrkkeilyssä muutoin tyypillistä kontaktia.

[404.1.5]

Epäasiallinen kielenkäyttö, nöyryyttävä käytös ja kiusaaminen.

Epäasiallisena kielenkäyttönä pidetään sellaista halventavaa ja loukkaavaa kielenkäyttöä, joka on omiaan aiheuttamaan kärsimystä toiselle.

Nöyryyttävänä käytöksenä pidetään toimintaa, jolla epäasiallisin toimenpitein loukataan toisen mainetta, pyritään saattamaan kohteena oleva henkilö naurunalaiseksi tai muuten kiusalliseen tai alistettuun asemaan muiden ihmisten silmissä.

Kiusaaminen on henkilöiden välistä tai yhteisöllistä sanallista, elein tapahtuvaa tai fyysistä aggressiivista käyttäytymistä, jonka kohde kokee ahdistavaksi tai nöyryyttäväksi ja jota olosuhteet kokonaisuutena arvostellen voidaan pitää epäasiallisena. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai psyykkistä.

[404.1.6]

Yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset.

Yksityisyyteen kohdistuvana loukkauksena pidetään henkilön yksityiselämään liittyvien tietojen luvatonta levittämistä tai viestintä- tai kotirauhaa taikka henkilötietojen suojaa loukkaavia tekoja sekä muita vastaavia yksityisyyttä loukkaavia tekoja.

Yksityiselämän suojan piiriin kuuluvat esimerkiksi perhesuhteet, terveydentila ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet ja mieltymykset.

Salaa tapahtuva kuvaaminen tai kuuntelu silloin, kun se tapahtuu tiloissa, joissa kuvaaminen ilman toisen lupaa ei ole sallittua tai jossa tallentamiseen ei voi varautua, loukkaa kohteen yksityisyyttä.

[404.1.7]

Sellainen ammattinyrkkeilyn ulkopuolella ilmenevä teko tai käytös, joka on katsottava lajin edustajalle sopimattomaksi ja lajin maineelle haitalliseksi.

[404.1.8]

Epäasiallinen käyttäytyminen dopingtestihenkilöstöä kohtaan tai yhteistyöstä heidän kanssaan kieltäytyminen.

[404.1.9]

Kilpailumanipulaatio; tai vedonlyönti itselle läheisistä kohteista tai niistä sisäpiiritiedon jakaminen ulkopuolisille; tai minkäänlainen tahallinen kilpailusääntöjen vastainen vaikuttaminen tai vaikuttamisyritys suuntautuen ottelun lopputulokseen, siten että ottelun kahdelle nyrkkeilijälle muodostuu keskenään epätasavertaiset edellytykset voittoon tai siihen, että joku nyrkkeilijä häviää tai luovuttaa ottelunsa tahallaan tai suunnitellusti.

[404.1.10]

Muu kohdassa 404.1 mainittuun verrattava epäasiallinen käytös tai toiminta.

[404.2]

Rangaistavat teot voivat ilmetä:

[404.2.1]

Ammattinyrkkeilyn kilpailu-, ottelu-, harjoitus-, valmennus-, koulutus- tai markkinointitapahtumissa taikka niihin rinnastuvissa ammattinyrkkeilyyn liittyvissä tapahtumissa sekä edellä mainittuihin tapahtumiin kiinteästi liittyvissä toiminnoissa.

[404.2.2]

Henkilöiden välisessä kasvokkaisessa kanssakäymisessä ja/tai viestintävälineitä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen tai suhteessa Suomen lakiin tai paikalliseen lainsäädäntöön.

[405.1]

Rangaista voidaan:

[405.1.1]

Toimiluvanhaltijaa, joka kohdistaa 4 §:ssä mainitun haitallisen ja sopimattoman teon lajin imagoon tai 4 §:ssä mainitun teon yhteen tai useampaan henkilöön tai joka osallistuu tekoon tai omalla toiminnallaan edesauttaa tällaista tekoa tai jonka olisi työnantaja-, toimeksianto-, luottamusaseman tai muun vastaavan aseman vuoksi tullut puuttua toisen tekemään 4 §:ssä tarkoitettuun tekoon.

[405.1.2]

Kilpailuluvanhaltijaa, jonka olisi tullut puuttua kohdassa 405.1.1 mainitun henkilön toimintaan työnantaja-, toimeksianto- tai muun vastaavan aseman johdosta, mutta joka on laiminlyönyt toimenpiteet epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi.

[406.1]

Arvioitaessa teon vakavuutta, on otettava huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä erityisesti rangaistavan teon:

[406.1.1]

Kohteen alisteinen asema suhteessa tekijään.

[406.1.2]

Toistuvuus ja/tai kesto.

[406.1.3]

Esiintymisen laajuus eri kilpailu-, harjoitus- tai muissa toimintaympäristöissä.

[406.1.4]

Kohdistuminen useampaan henkilöön.

[406.1.5]

Perustuminen kohteen rotuun, kansalliseen tai etniseen alkuperään, kieleen, sukupuoleen, ikään, perhesuhteisiin, sukupuoliseen suuntautumiseen, perimään, vammaisuuteen tai terveydentilaan, uskontoon, poliittiseen tai ammatilliseen toimintaan tai muuhun näihin rinnastettavaan seikkaan.

[406.1.6]

Erityinen nöyryyttävyys, kuten tapahtuminen julkisesti tai sivullisten läsnä ollessa.

[407.1]

Rangaistusta lieventävinä tekijöinä on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

[407.1.1]

Tekijä on merkittävästi edesauttanut oman rikkomuksensa selvittämisessä.

[407.1.2]

Tekijä on tehnyt rangaistava teon toisen henkilön tai yhteisön painostuksen johdosta tai yhteisön myötävaikutuksella.

[408.1]

Rangaistuslajeja toimiluvanhaltijalle ovat:

[408.1.1]

Varoitus.

[408.1.2]

Sakko vähintään 100 euroa ja enintään 10.000 euroa.

[408.1.3]

Kilpailukohtainen tai määräaikainen toimiluvan jäädyttäminen tai toimiluvan menettäminen.

[408.1.4]

Määräaikainen toimintakielto.

[408.2]

Rangaistuslajeja kilpailuluvanhaltijalle ovat:

[408.2.1]

Varoitus.

[408.2.2]

Sakko vähintään 1.000 euroa ja enintään 10.000 euroa.

[408.3]

Sakko on maksettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

[408.4]

Toimintakieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua kilpailu-, ottelu-, harjoitus-, valmennus-, koulutus- tai markkinointitapahtumiin taikka niihin rinnastuviin ammattinyrkkeilyyn liittyviin tapahtumiin ja muuhun toimintaan Liiton määrittelemässä laajuudessa.

[408.5]

Eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti.

Kurinpitovaltaa käyttävä kurinpitoelin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on Liiton hallitus.

Jokaisen toimiluvan- tai kilpailuluvan haltijan tulee pyydettäessä käytettävissään olevin tavoin edesauttaa Liittoa tutkinnassa.

Asia voidaan jättää tutkimatta, tai rangaistus määräämättä, jos väitetystä rikkomuksesta on yli viisi vuotta.

Mikäli tapaus on vireillä tuomioistuimessa tai viranomaiskäsittelyssä, Liitto voi keskeyttää asian käsittelyn, kunnes se on ratkaistu muualla.

Päätökseen tyytymättömällä asianomistajalla tai Liitolta näiden sääntöjen nojalla rangaistuksen saaneella taholla on oikeus valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainituin edellytyksin.

Määrätty rangaistus pannaan täytäntöön, vaikka siitä valitetaankin urheilun oikeusturvalautakunnalle. Liitto tai urheilun oikeusturvalautakunta voi kuitenkin määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi valituksen käsittelyn ajaksi.

Liitto voi erityisen painavista syistä määrätä rangaistuksen päättymään ennenaikaisesti, jos sen määräämisestä on kulunut vähintään kaksi (2) vuotta.

Muutoksia näihin kurinpitosääntöihin voidaan tehdä liiton hallituksen päätöksellä.

säännöt ja ohjeistukset

ladattavina tiedostoina

Alla ladattavana tiedostona voimassa olevat

Kilpailusäännöt, Lupasäännöt, Kurinpitosäännöt,

sekä Nyrkkeilijän ohjeistus, Edustajan ohjeistus ja Kilpailunjärjestäjän ohjeistus.

kilpailusäännöt
Lataa
lupasäännöt
Lataa
kurinpitosäännöt
Lataa
nyrkkeilijän
ohjeistus
Lataa
edustajan
ohjeistus
Lataa
kilpailunjärjestäjän
ohjeistus
Lataa
Scroll to Top