Ennätykset

Tällä sivulla on esiteltynä pitkä lista moninaisia suomalaisen ammattinyrkkeilyn ennätyksiä.

Listauksella Suomen Ammattinyrkkeilyliitto haluaa kunnioittaa lajin pitkiä perinteitä ja lukuisia ammattilaisia.

Ennätykset tullaan julkaisemaan tällä sivulla yksi tai kaksi kerrallaan vuoden 2025 aikana.

gunnar bärlund

87 ottelua

Eniten ammattinyrkkeilyotteluita vyöllään on Gunnar Bärlundilla.

Kehälegendamme GeeBee kävi urallaan vuosien 1934 ja 1948 välisenä aikana 87 ottelua – valtaosan niistä Yhdysvalloissa, ja vain 3 Suomessa.

Tuoreiden, Euroopan johtavalta nyrkkeilyhistorioitsijalta Miles Templetonilta saatujen, tietojen mukaan, suomalaiseksi pitkään tulkittu Lauri Raiteri kävi urallaan 1930-luvulla Englannin kivikovissa kehissä yhteensä peräti 160 ottelua. Samalla selvisi kuitenkin, että Laurin vanhemmat olivat Italiasta, eikä hän nimestään huolimatta siis ollut suomalainen, joten ennätys kuuluu Bärlundille.

Kuvassa: Bärlund hyökkää Chicagon stadionilla 4.4.1941 uransa kuuluisimman vastustajan ja yhden oman aikansa suurista tähdistä, Billy Connin kimppuun.

gunnar bärlund

56 voittoa

Eniten voittoja on niin ikään Bärlundilla.

GeeBeen voittokulku alkoi Göteborgissa Ruotsissa ja vei miehen maailman maineikkaimpiin kehiin, niin Saksasa, Iso-Britanniassa, kuin Yhdysvalloissa. GeeBee iski voittoja kaikissa maissa, missä nyrkkeili.

Toiseksi eniten voittoja on tilillään toisella Ameriikan valloittajistame, Elis Askilla, 40 kappaletta.

Kuvassa: Denis Juliani kaatuu köysiin. Bärlund on kuudennen erän teknisellä tyrmäyksellä kohta viimestelevä työnsä voitokkaasti 55. kerran ja suorittanut juhlitun paluun kotimaan kehiin 6.6.1947, 12 vuoden odotuksen jälkeen.

al mustola

45 tappiota

Eniten tappioita urallaan aikakirjoihin merkkautti Aldevin Mustola – 45 kappaletta, 1930-luvulla läntisen USA:n ja Kanadan osavaltioissa käymissään 76 ottelussa. Erittäinkin mahdollista on, että otteluja ja tappioita kertyi paljon tätäkin enemmän ja että osa niistä olisi jäänyt tämän päivän tilastoihin kirjaamatta.

Täydellisen tarkkaa tietämystä ei ole myöskään 1909 Yhdysvalloissa syntyneen Mustolan suomalaisuuden asteesta. Siitä asiasta kiistattomana voidaan pitää suomenkielisyyttä ja ns. etnistä taustaa. Hänen vanhempansa Tuomas ja Hulda olivat molemmat muuttaneet Suomesta, äiti vain kolme vuotta ennen Aldevinin syntymää. Alueen viranomaisten väestölaskennassa 1920 äidinkieleksi on merkitty Suomi.

Mustola myös selvästi halusi urallaan edustaa Suomea ja suomalaisuutta, ja hänet tunnettiin kehänimellä Al ”Battling Finn” Mustola, eli taisteleva suomalainen.

Nykytilastoissa Mustolalla voittoja on 10, eräässä haasttelussaan hän mainitsi määräksi 50, mutta ura alkoi ja päättyi voitolla, ja matkan varrelle osui useampi ratkaisematon sellaisten miesten kanssa, jotka olivat vähintäänkin paikallisia nimimiehiä, kuten Young Nationalista, Jimmy McLeod ja Frankie Gallucci.

Kuvassa: Shoji Hoshino, yksi Mustolan kovimpia vastustajia. Kehissä Hoshino tunnettiin nimellä Harold ”Japanese Sandman” Hoshino – japanilainen nukkumatti. Hänen ns. tyrmäysprosenttinsa on kovempi, kuin kenelläkään paljon otelleella suomalaisella, mutta Mustolaa hän ei onnistunut tyrmäämään. He kohtasivat sekä amatöörinä, että ammattilaisena. Mustola nappasi voiton amatööriottelussa, ammattilaisena Hoshino oli parempi 12.1.1939

al mustola

20 ratkaisematonta

Eniten ratkaisemattomia tilastoissa on niin ikään Mustolalla – peräti 20 kappaletta.

Vuonna 1933 Mustola otteli viisi perättäistä ottelua ilman voittajaa. Neljä niistä päättyi tasan ja yhdessä merkittiin No Contest – ei tulosta. Paikallislehden mukaan kehätuomari diskasi molemmat ottelijat jo avauserässä.

Suomessa otelleista eniten ratkaisemattomia on Olli Mäellä, 8 kappaletta.

Kuvassa: Kehätuomari nostaa ratkaisemattoman merkikisi sekä Mäen, että Paul Armsteadin käden ilmaan Helsingin Messuhallissa 23.4.1965. Yhdysvaltalainen Armstead on kovimpia Suomeen ei-titteliotteluun tuotuja vierailijoita. Hän oli otteluhetkellä maailmanlistan viides.

pekka kokkonen

35 ottelua

Eniten otteluja kotimaisissa kehissä, 35 kappaletta, on koossa kolmella eri nyrkkeilijällä, Pekka Kokkosella, Juho Haapojalla ja Timo Laineella. Heistä Kokkonen ehti saauvtaa tämän määrän ensinnä, joten kirjattakoon ennätys hänen nimiinsä.

Kolmikko otteli 35 Suomen ottelunsa lisäksi myös ulkomailla, Kokkonen 22 kertaa, Laine 17 kertaa ja Haapoja neljästi.

Kuvassa: Cotton on ajanut Kokkosen stadionin kehän köysiin. Kokkosen kotimaassa kohtaamista vastustajista kaikkein kuuluisin oli Yhdysvaltain Eddie Cotton. Miehet kohtasivat kahdesti kesän 1962 aikana suuren yleisön edessä, ensin Tukholman Olympiastadionilla kesäkuussa ja sitten Helsingin Olympiastadionilla elokuussa. Cotton oli molempien ottelujen aikaan maailmanlistan kärkipäässä viiden parhaan joukossa.

pekka kokkonen

28 ko / 76 %

Ennen täyttä aikaa voitettuja otteluja on 28 kappaletta sekä Pekka Kokkosella, että Gunnar Bärlundilla. Se on lukumääräisesti enemmän kuin kenelläkään muulla.

Kokkkosella on myös paljon otelleista kotimaisista kovin ns. tyrmäysprosentti, joka on pitkään tavattu laskea niin, että tyrmäyksellä tai muulla keskeytysvoitolla voitettujen ottelujen määrä on jaettu kaikkien voittojen määrällä.

Jos vertailuun otetaan kaikki suomalaiset, jotka voittivat urallaan vähintään 20 ottelua, kovin tyrmäysprosentti on Kokkosen 76 %.

Hänen kannoillaan kakkosena on niin ikään hurjasta iskuvoimastaan tunnettu Jyri Kjäll tyrmäysprosentillaan 74.

Jos huomioidaan myös pienemmän ottelumäärän iskijät, löytyy historiasta 23 nyrkkeilijää, jonka jokainen voitto tuli ennen täyttä aikaa. Heillä siis tyrmäysprosentti oli täysi 100.

Kuvassa: 100 % tyrmääjä suurimmalla ottelumäärällä, Alf Qvarnström, joka seitsemän ottelun urallaan vuosien 1973 ja 1976 välisenä aikana voitti 6 ottelua, ja hävisi yhden, senkin haavalla. Jokainen hänen ottelunsa päättyi KO- tai TKO-tulokseen, eli tyrmäykseen tai tekniseen tyrmäykseen.

erkki meronen

25 ottelua

Pisimpään ilman tappiota uransa alusta on otellut Erkki Meronen. Hän voitti kaikki ensimmäiset 25 otteluaan.

Vuonna 1971 alkanut voittoputki käsitti 4 ottelua Suomessa, 5 Norjassa ja loput Tanskassa, missä hän otteli kuuluisan promoottorin Mogens Pallen tallissa.

Toisen tappionsa Meronen kärsi vasta, kun oma ottelulista oli lukemissa 36-1. Sekä ensimmäinen, että toinen hänen päihittäjänsä voittivat pian Meros-ottelun jälkeen Iso-Britannian mestaruuden ja jälkimmäinen, Clinton McKenzie, myöhemmin myös Euroopan mestaruuden.

Toisiksi pisimmät tappiottomat putket uran alusta venyttivät Edis Tatli ja Eva Wahlström, 23 ottelun mittaisiksi kumpainenkin.

Kuvassa: Erkki Meronen uransa toisessa ottelussa hyökkää köpenhaminalaisyleisön edessä 21.11.1971 länsi-saksalaista Klaus Jacobya vastaan, joka oli otellut 35 kertaa ja oli vuotta aiemmin vielä maansa mestarina. Sillä voitolla nuori, juuri 19 vuotta täyttänyt, suomalainen herätti heti huomiota ja hurmasi yleisönsä. ”Ekku” sai yleisön puolelleen kaikkialla, missä otteli, niin Tanskassa, Norjassa, kuin täällä koto-Suomessakin.

viljo salminen

14 ottelua

Turkulais-helsinkiläinen Viljo Salminen otteli vuosien 1944 ja 1950 välisenä aikana 14 kertaa. Uralle ei mahtunut ensimmäistäkään voittoa.

Salminen kävi 5 ensimmäistä otteluaan ulkomailla. Tappioita kertyi 11, ratkaisemattomia 3. Joukossa kaksi 8-eräistä tasuria ja yksi 10-erää kestänyt SM-ottelu Helsingin Messuhallissa, joka oli Tampereen Pyynikin kentällä vuotta aiemmin otellun ratkaisemattoman uusintaottelu Adolfo Minettiä vastaan.

Pisimpään avusvoittoa lopulta onnistuen metsästi Harri Okkonen, joka 2010 voitti vasta uransa kahdeksannen ottelun.

Kuvassa: ”Ville” Salminen hyökkää ja Elis Ask valmistautuu vastaiskuun Helsingin Messuhallissa 06.06.1947. Ottelu oli yksi kuudesta Salmisen suomalaiskohtaamisesta, ja Askin ainoa.

chuck hellman

1926

Turussa suomenkieliseen perheeseen 1902 syntynyt Karl ”Kalle” Hellman debytoi 18-vuotiaana paidattomissa kehissä kotiseudullaan Yhdysvaltain Oregonissa ja nousi lähelle kääpiösarjan terävintä kärkeä 1920-luvun puolen välin tienoilla.

Suomen kansalaisuuden ja suomalaisen identiteetin säilyttäneen iskijämme amerikkalaistunut nimi Chuck Hellman kirjattiin The Ring-lehden vuotuisissa listauksissa sijalle 7 vuoden 1926 päättyessä.

Sillion listan kärjessä oli hallitseva maailmanmestari Charley Phil Rosenberg. Hänen viidestä Hellmanin edelle listatusta haastajastaan neljä, Tony Canzoneri, Bushy Graham, Bud Taylor ja Panama Al Brown, nousi myöhemmin itsekin maailmanmestareiksi ja aikansa maailmankuuluiksi nimiksi.

Hellman kohtasi heistä Taylorin. Tuo ottelu päättyi tasan, muttei hän lopulta koskaan MM-otteluun asti päässyt, eikä hänen nimensä noussut koskaan niin suuriin otsikoihin , että hänen menestystarinansa olisi kantautunut koto-Suomeen asti ennen kuin vasta nyt vuosikymmeniä myöhemmin.

Kuukausittaiset arvolistat keksittiin vasta seuraavana vuonna, ja niinpä jo seuraavassa listauksessa vuotta myöhemmin Hellman oli niukasti kärkikymmenikön ulkopuolella sijalla 11.

Kuvassa: ”Kalle” Hellman tyylikkäässä 1920-luvun kuvassa, jossa nyrkkeilijä kuvattiin otteluasussa ja otteluasennossa. Siihen aikaan oli tuiki harvinaista, että kuvia oltaisiin otettu itse otteluista. Hellmanistakaan ei tiettävästi ole ottelukuvaa.

gunnar bärlund

3. maailmassa

Yksi suomalaisten suurista ylpeydenaiheista 1930-luvulla oli Gunnar Bärlundin nousu kohti raskaan sarjan maailman kärkeä.

Ottelutulosten ohella nousua ihasteltiin myös sen kautta, miten, ameriikansuomalaisten välittämien tietojen mukaan, tuo koko kansan GeeBeen nimi nousi, maailmanlistaksi silloin kutsutuilla, The Ring-lehden julkaisemilla kuukausittaisilla listauksilla.

Korkeimmillaan hänen nimensä oli maailmanmestari Joe Louisin toisena haastajana, eli kolmantena maailmassa.

Ennen Bärlundia suomalaisista tuolle listalle oli noussut vain Chuck Hellman vuosikymmentä aiemmin. Bärlundin jälkeen nyt yhdeksän vuosikymmenen aikana listalle on noussut 7 muuta, Elis Ask, Risto Luukkonen, Olli Mäki, Joseph Nsubuga, Tarmo Uusivrta, Amin Asikainen ja Robert Helenius.

Toiseksi korkeimmalle sijalle ylsi Ask, joka marraskuussa 1948 tehdyllä ja tammikuun 1949 numerossa julkaistulla listalla oli maailmanmestarn kolmantena haastajana, eli neljäs maailmassa.

Kuvassa: The Ring -lehden marraskuun numerossa 1938 julkaistu listaus. Listaukseen oli huomioitu tulokset päivämäärään 10.8.1938 asti. Bärlundin edellä vain tarunhohtoiset raskaan sarjan maailmanmestarit Joe Louis ja Max Baer. Bärlundin takana Olympiavoittaja Lovell, jolle Bärlund hävisi Los Angelesin Olympia-kehässä 1932, mutta jonka voitokkaan nousun kohti ammattinyrkkeilyn terävintä kärkeä hän oli juuri edellisenä vuonna torpannut New Yorkissa. Ja takana myös maailmanmestaruuden voittaneet Schmeling ja Rosenbloom. Lopuista viidestä Bärlundin taaskse tällä listalla kirjatusta miehestä neljä, Pastor, Galento, Farr ja Nova, haastoi Louisin MM-kehässä. Bärlund ei sitä tilaisuutta saanut.

ahlberg - suvio

11.3.1938

Ensimmäinen Suomenmestaruusottelu iskettiin Bruno Ahlbergin ja Sten Suvion välillä Helsingin Messuhallissa keväällä 1938.

Ottelu oli 12-eräinen ja koski välisarjan mestaruutta. Kaikki sen jälkeiset yhteensä 30 maassamme käytyä SM-ottelua ovat olleet 10-eräisiä kamppailuja. Tämä historian ensimmäinen oli monella tapaa hyvin erityinen ottelu.

Siinä kohtasivat suuret tähdet, Suomen nyrkkeilyhistorian ensimmäiset olympiamitalistit, pronssia 1932 Los Angelesissa iskenyt Ahlberg ja Suvio, Berliinin kisojen 1936 kultamitalisti ja suurin sankari.

Kyseessä oli molemmille ensimmäinen ottelu ammattilaisena Suomessa. Suvio oli otellut pääasiassa Yhdysvalloissa ja Ahlberg Etelä-Afrikassa. Jo seuraavana vuonna molemmat tunnustettiin merkittäviksi ammattilaisiksi maailmankin mittakaavalla The Ring -lehden vuotuisissa listauksissa.

Itse mestaruus jäi jakamatta – ottelu päättyi tasan.

Kuvassa: ”Brynkka” ja ”Stepa”, ensimmäisen SM-ottelun molemmat taistelijat otteluasennossa. Vasemmalla Bruno Ahlberg ja oikealla peilikuvana Sten Suvio.

timo laine

6 sm-ottelua

Eniten Suomenmestaruusotteluja on Timo Laineella. Hän nousi SM-kehään urallaan kuusi kertaa. Laine otteli SM-arvosta kolmessa eri painoluokassa ja voitti mestaruuden niistä kahdessa.

Ensimmäisen titteleistään hän valloitti päivämäärällä 11.11.11 keskisarjassa, uransa kuudennessa ottelussa. Viimeinen taisto kotimaan herruudesta oli raskaassa keskisarjassa 10 vuotta ja 39 matsia myöhemmin 3.7.2021.

Laine kohtasi SM-kehässä Kai Kauramäen, Fitim Latifin, Pauli Klemetin, Janne Forsmanin, Henri Kekäläisen ja Aku Kannisen.

Toiseksi eniten SM-otteluja on iskenyt Tony Halme, 4 kappaletta.

Kuvassa: ”Stadin malli” kuvautti itsensä ylpeästi Suomenmestaruus tittelivyö olallaan, voitettuaan 8.4.2017 Hämeenlinnassa Janne Forsmania vastaan raskaan keskisarjan SM-arvon. Ottelussa molemmat miehet tavoittelivat mestaruutta toisessa painoluokassaan. Forsman oli voittanut mestaruuden aiemmin alemmassa raskaassa sarjassa, Laine keskisarjassa. Laineesta leivottiin ensimmäinen kahden eri painoluokan Suomenmestari. (Kuva: Antti Kaihlanen)

Chuck Hellman

30.3.1926

Ensimmäinen suomalainen mestari ammattinyrkkeilykehissä kruunattiin 30.3.1926 Portlandissa, Oregonissa, Yhdysvalloissa, kun Chuck Hellman voitti 10 erän kamppailussa Young Nationalistan ja Tyynen valtameren rannikolla sijaitsevien osavaltioiden kääpiösarjan mestaruuden.

Tilastomerkintöjen mukaan ottelu löi aiemmat paikalliset ennätykset sekä yleisömäärässä, että lipputuloissa.

Hellman otteli tuosta mestaruudesta yhteensä viisi kertaa, kolmasti voitokkaasti.

Kuvassa: Salemissa, Oregonissa, Yhdysvalloissa 16.1.1928 ilmestyneen The Oregon Statesman -lehden sivu, jossa Hellman on kuvattuna mestaruusvyö lanteillaan, sekä kuvasta tehty suurennos.

oiva purho

4.5.1946

Ammattinyrkkeilyn ensimmäinen Suomenmestari oli tammisaarelainen taistelija Oiva Purho. Hänet kruunattiin raskaan keskisarjan valtiaaksi Helsingin Messuhallissa 4.5.1946, voitettuaan uusintaottelussa Hannes Koivusen 10-erän pistetuomiolla.

Ensimmäisessä SM-ottelussa 8 vuotta aikaisemmin mestaruus jäi jakamatta, mutta sen ottelun toinen osapuoli Sten Suvio voitti hänkin Suomenmestaruuden, ja teki sen hieman myöhemmmin samana iltana, kuin Purho, tapahtuman pääottelijana.
Tämä kahden SM-ottelun ilta oli tärkeä tapahtuma myös siinä mielessä, että se oli ensimmäinen sodan päättymisen jälkeen Suomessa järjestetty ammattinyrkkeilyilta. Sotavuosina 1939-45 niiden seitsemän kalenterivuoden aikana Suomessa oli oteltu vain kolmasti, kerran Viipurissa ja kahdesti Helsingissä.

Purhon ja Suvion jälkeen Suomenmestariksi on aateloitu Sulo Gustafsson, Adolfo Minetti, Leo Ljungberg, Jan Nyholm, Jukka Järvinen, Jyrki Vierelä, Tony Halme, Mika Kihlström, Amin Asikainen, Juho Haapoja, Aki Selesmaa, Petter Antman, Janne Katajisto, Timo Laine, Janne Forsman, Fitim Latifi, Henri Kekäläinen, Jarkko Ojapalo ja Aku Kanninen.

Kuvassa: Oiva Purho kuvattuna aikalaistensa tapaan otokseen, jossa ammattinyrkkeilijä esiintyi otteluasennossa, ja josta painettiin lukuisia kappaleita ja joita jaettiin ammattinyrkkeilijän markkinointitarkoituksessa.

elis ask

17.8.1951

Ammattinyrkkeilyn ensimmäiseksi Euroopanmestariksemme Helsingin Messuhallissa kesällä 1951 kruunattiin maailman kehissä mainetta niittänyt Elis Ask. Ottelussa Ask riisti tittelin puolustavalta Euroopan mestarilta Ranskan Pierre Montanelta.

Ottelun saamiseksi Suomeen, otti Ask itse järjestelyvastuun osittain omille harteilleen, vaikka viralliseksi järjestäksi merkittiin SAN. Tämä oli ensimmäinnen, myöhemmin maamme tärkeimmäksi promoottoriksi nousseen, Askin järjestämästä 50 ammattilaisillasta.

Olympiastadion hinnoitteli itsensä ulos ja aikansa suurin sisäareena Messuhalli oli loppuunmyyty jo ennakkoon.

Askin jälkeen Euroopanmestariksi on aateloitu Risto Luukkonen, Olli Mäki, Amin Asikainen, Robert Helenius, Eva Wahlstöm ja Edis Tatli.

Kuvassa: Elis Askin iskut ovat puhuneet, Pierre Montane on matkalla kohti Messuhallin mattoa, ja Ask keskeytysvoittoa, jolla kruunataan ensimmäinen Euroopan mestarimme.

amin asikainen

7 em-ottelua

Eniten Euroopanmestaruusotteluita urallaan ovat iskeneet Amin Asikainen ja Edis Tatli. Kumpikin nousi EM-kehään seitsemän kertaa. Asikainen ehti tähän määrään ensimmäisenä, joten ennätys kirjattakoon hänelle.

Asikaisen vastustajat EM-otteluissa: Sebastian Sylvester (kahdesti), Alexander Sipos, Lorenzo di Giacomo, Khoren Gevor, Matthew Macklin ja Piotr Wilczewski.

Tatlin kahdeksas EM-ottelu peruuntui viime metreillä, kun 11.12.2021 Helsinkiin rakenteilla ollut promotio jouduttiin korona-pandemian kourissa perumaan vain viikkoa ennen ottelua.

Suomalaiset EM-kehässä: Elis Ask, Risto Luukkonen, Olli Mäki, Pekka Kokkonen, Tarmo Uusivirta, Amin Asikainen, Juho Tolppola, Robert Helenius, Eva Wahlström, Juho Haapoja, Ville Piispanen, Edis Tatli, Jussi Koivula, Lotta Loikkanen ja Oskari Metz.

Kuvassa: Kaulakkaiin 17 EM-ottelun kaverukset. 16.10.2007 ”Ruskiksen” harjoitussalilla otetussa kuvassa vasemmalta lukien Edis Tatli, Juho Tolppola, Amin Asikainen ja Ville Piispanen – miehet joista jokainen nousi urallaan aina EM-kehään asti. (kuva: Ammattinyrkkeily.net)

risto luukkonen

9.12.1963

Ensimmäinen, joka onnistui voittamaan Euroopanmestaruuden uudelleen, sen kerran jo menetettyään, oli Risto Luukkonen.

Luukkonen voitti ensimmäisen Euroopanmestaruutensa kärpässarjassa 4.9.1959 kukistamalla espanjalaisen puolustavan mestarin Young Martinin Helsingissä. Sen mestaruuden hän menetti kaksi vuotta myöhemmin tulevalle maailmanmestarille Salvatore Burrunille Italiassa.

Toisen Euroopanmesatruutensa Luukkonen voitti kääpiösarjassa joulukuussa 1963 Helsingin Messuhallissa 15-erän pistevoitolla uusintaottelussa espanjalaista Mimoun Ben Alia vastaan. Samalla helsinkiläisestä tuli vasta neljäs mies, joka onnistui valtaamaan EM-tittelin useammassa painoluokassa.

Kuvassa: Voittajan seppele kaulassa, toistamiseen valloitetun Euroopanmestaruuden merkiksi. Kehiemme ylpeyden Risto Luukkosen onnittelijoina etualalla vasemmalla maamme suurin ravintolakeisari Leo Vuoristo ja oikealla maamme suurin promoottori Elis Ask. Taka-alalla ottelun kehätuomari Felix Ohlert, jonka tuomio pistein 70-68 Luukkosen hyväksi on juuri julistettu.

olli mäki

17.8.1962

Ensimmäinenä suomalaisena maailmanmestaruudesta otellut Olli Mäki haastoi maamme kaikkien aikojen ottelussa Helsingin Olympiastadionilla puolustavan höyhensarjan mestarin Yhdysvaltain Davey Mooren kesällä 1962.

Ottelussa kellot pysähtyivät aikaan 2:31 toista erää ja mestari oli säilyttänyt tittelinsä TKO-tuomiolla.

Kuvassa: Valkohousuinen Mäki juonii reittiä hyökätä vasemmallaan, mutta mestari pysäyttää lähestymisen omalla etummaisellaan. MM-kehässä olivat ensimmäistä kertaa sekä Mäki, että suomalainen ammattinyrkkeily. Mestari Moorelle esiintyminen MM-kehässä oli jo kuudes ja taka-alalla astelevalle kehätuomari Barney Rossille paikka oli vielä sitäkin tutumpi, entisenä kolmen sarjan maailmanmestarina.

mika kihlström

22.5.1999

Ensimmäinenä suomalaisena maailmanmestaruudeksi nimetyn tittelin voitti Mika Kilhström kukistamlla Hermann Bendl -nimisen nyrkkeilijän Itävallasta, Oulun Raksilan jäähallissa 22.5.1999.

Tittelin Ouluun tarjosi World Boxing Board niminen järjestö – yksi lukuisista 1990-luvulla kuvaan astuneista ns. pikkuliitoista, joiden jakamien tittelien merkitys ei ulottunut juurikaan sen pöytälaatikon ulkopuolelle, jossa itse järjestökin asui.

Toisena suomalaisena tällaisen pikkuliiton mestariksi ylsi Jyri Kjäll 4.2.2002 Helsingissä, voittaen NBA-liiton vyön.

Kuvassa: Vasemmalla tuore “maailmanmestari”, lanteillaan WBB:n mestaruusvyö ja käsissään japanilaistyylinen voittopokaali (kuva: Markku Ruottinen); Oikealla ”Kille” harjoitussalillaan 1995 valmiina ponnistamaan ”Stadista” ja King’s Tallin leivistä kohti Lontoota, Frank Maloneyn huipputallia ja Englannin kovia kehiä, joissa hän seuraavan 2 vuoden aikana keräisi lopulta enemmän voittoja, kuin kukaan toinen suomalainen on saavuttanut saarivaltakunnassa urallaan.

eva wahlström

25.4.2015

Ensimmäinenä suomalaisena laajalti tunnustetun maailmanmestaruudeksi nimetyn tittelin voitti Eva Wahlström kukistamalla Helsingin Hartwall Arenalla Argentiinan Natalia Aguirren kamppailussa avoimesta mestaruudesta 25.4.2015.

Valovoimaisesta loviisattaresta tuli WBC-liiton ylemmän höyhensarjan mestari ja kiistatta yksi sarjansa parhaista naisista koko maailmassa. Eva puolusti arvoaan viisi kertaa menestyksekkäästi ja hävisi tittelin vasta 5 vuotta myöhemmin kuudennessa puolustuksessaan.

Kuvassa: Voiton hetki – Tuukka Koistinen on kuuluttanut tuloksen, Malte Müller on vyöttänyt Suomen ensimmäisen valtaliiton mestarin, Eva itse on yhtä hymyä, häntä kultatuolissa kannattelevat vasemmalla haavan paikkaaja Tapio Jouhki ja oikealla avustaja Aki Sipilä, suosiotaan osoittaa mestarin valmentaja Risto Meronen ja kehäkulmassa mestaria haastattelemaan valmistautuu MTV:n toimittaja Mervi Kallio. (kuva: Photolies)

leif keiski

29.1.2000

Ensimmäinenä suomalaisena ns. valtaliiton mestaruusotteluun nousi kokkolalaissyntyinen Leif Keiski. Hän haastoi uuden vuosituhannen ensimmäisen kuukauden lopulla vieraskehässä Saksan Riesassa puolustavan WBC-liiton ylemmän keskisarjan mestarin Markus Beyerin.

Mestaruus jäi Saksaan seitsemännen erän tyrmäyksellä. Beyer oli otteluhetkellä sarjansa parhaimmistoa maailmassa, vaikka varsinainen kilpailu sarjan kärkipaikasta kuului muille. Se oli tuolloin kahden kauppa toisen saksalaisen Sven Ottken ja walesilaisen Joe Calzaghen välillä.

Suomenkielinen Keiski edusti nyrkkeilijänä Ruotsia, jonne oli muuttanut jo lapsena. Uransa ammattilaisena hän oli tehnyt pääasiassa Yhdysvaltain kehissä, mutta oli otellut ammattilaisena myös kahdesti synnyinmaassaan Suomessa.

Kuvassa: Otos mestaruusottelun otteluohjelman kannesta, jossa kuvattuna mestarin ja haastajan lisäksi tapahtumapaikka, saksalaisen Riesan kaupungin Sachsen Arena.

edis tatli

20.9.2014

Ensimmäinenä suomalaisena ns. valtaliiton mestaruudesta kotimaassaan pääsi ottelemaan Edis Tatli. Hän haastoi syksyllä 2014 Helsingin Hartwall Arenan kehässä puolustavan mestarin Kuubasta. Mestari Richar Abril onnistui säilyttämään WBA-liiton kevyen sarjan tittelinsä pistevoitolla, enemmistötuomiolla, yhden tuomareista pisteytettyä ottelun tasan, ja kahdan saatua pistekorteillaan voittajaksi Abrilin.

Tatli nousi otteluun voittamattomana haastajana 23 otttelun voittoputkessa. Abril puolusti ensikertaa titteliään, jonka oli voittanut puolitoista vuotta aiemmin. Ennen Helsingin vierailua edeltänyttä pitkää ottelutaukoaan, Abril arvostettiin yleisesti maailman kärkiviisikkoon.

Kuvassa: Tatlin vasen suora tavoittaa vastustamattomasti mestarin otsaluun. Abril oli enimmän osan ottelua kuitenkin liian liukas Tatlin parhaiden iskujen maalitauluksi. (kuva: Photolies)

elis ask

26.7.1948

Ensimmäinenä suomalaisena mm-ottelun esiottelijaksi päätyi Elis Ask kesällä 1948, kun hän kohtasi arvostetun Australian mestarin Eddie Millerin aikansa johtavalla näyttämöllä Lontoon White City stadionilla.

Pääaottelussa raskaan keskisarjan herruudesta mittelivät yhdysvaltalainen maailmanmestari Gus Lesnevich ja paikallinen ylpeys, haastaja Freddie Mills, josta kruunattiin illan päätteeksi uusi mestari.

Kyseessä oli Askin kolmas ottelu saarivaltakunnassa – vieläpä kolmen kuukauden sisään. Ask oli otteillaan hurmannut paikallisen yleisön ja aikansa suurimman eurooppalaisen promoottorin Jack Solomonsin.

8-erän jälkeen ottelu päättyi ratkaisemattomaan, ja sekä Askin, että Millerin nimet  höyhensarjan maailmanlistalle.

Kolme päivää myöhemmin kaupungissa alkoivat olympialaiset. Kisojen 6-henkinen nyrkkeilyjoukkueemme sai apua kovilta ammattinyrkkeilijöiltä, kun sen avustajiana toimivat Ask ja Sten Suvio.

Kuvassa: Taivasalla ja jättimäisen 46-tuhatpäisen yleisön katseiden alla Elis Ask ohjaa avoimella oikealla hanskallaan vaarattomaksi Eddie Millerin vasemman käden yrityksen.

pekka kokkonen

13.3.1961

Ensimmäinenä suomalaisena raskaan sarjan MM-ottelun esiottelijaksi päätyi Pekka Kokkonen keväällä 1961, kun hän Miami Beachin Cenvention Centerissä, Yhdysvaltain Floridassa kohtasi Allan Harmon nimisen jamaikalaisen iskijän.

Pääottelussa vastakkain olivat kolmatta kertaa peräkkäin Helsingin olympialaisten mitalistit ja raskaan sarjan kuuluisat maailmanmestarit Floyd Patterson ja Ingemar Johansson.

Kokkonen joutui pettymään, kun tuloksena oli toisen erän tyrmäystappio. Tämä jäi Pekan ainoaksi otteluksi uudella mantereella. Harmon nousi myöhemmin maailmanlistalle. Kokkonen ei.

Kuvassa: Harjoituskaverit aamulenkillä palmujen katveessa. Vasemmalla Pekka Kokkonen ja oikealla itse ”Ingo”, raskaan sarjan maailmanmestaruutta itselleen takaisin tavoitteleva ruotsalainen (kuva: Ammattinyrkkeily.net)

Fritz Maki

15.3.1913

Varhaisin tilastomerkintä suomalaisesta ammattinyrkkeilijästä löytyy Etelä-Afrikasta, jossa keväällä 1913 Fritz Maki niminen, suomalaiseksi kirjattu ottelija iski 20 erän ottelussa Port Elizabethin Oopperatalossa.
Oletettavasti Suomessa syntyneen ja jossain yhteydessä Lauri Friedulf Mäki nimellä kirjatun tienraivaajan hyvin todennäköisesti epätäydelliset ottelutilastot sisältävät vuosien 1913-33 välillä 39 ottelua kahdessa maassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.

Kuvassa: Vasemmalla irlantilaissyntyinen Jack Lalor, jonka Maki kohtasi 3.8.1914 20 erän ottelussa Etelä-Afrikan keskisarjan mestaruudesta, ennen muuttoaan Australiaan; Oikealla lehtileike Melbournessa, Australiassa 24.1.1916 ilmestyneestä sanomalehdestä The Age, jossa raportoidaan Maen voitokkaasta ottelusta Sydneyssä kahta päivää aiemmin.

hannes hakkarainen

x.12.1926

Ensimmäinen Suomessa nyrkkeilyoppinsa saanut ammattinyrkkeilijä oli Hannes Hakkarainen, iskiessään paidattoman debyyttinsä New Yorkin, Brooklynissä, Yhdysvalloissa joulukuussa 1926.
Hakkaraisen urasta ja ajasta New Yorkin ammattilaiskehissä ja -saleilla tiedetään verrattain heikosti ja eniten hänen itsensä kirjoitusten kautta. Niitä kirjoituksia julkaistiin Työväen Urheilulehdessä 1928-29.
Tilastoihin on merkitty se, että Helsingin Jyryn edustajana hän voitti hopeaa TUL:n mestaruuskisoissa 1924 vasta 15-vuotiaana ja keväällä  1926 17-vuotiaana jo kultaa.
Samana kesänä alkoi Ameriikan-suomalainen nyrkkeilymanageri Emil Sorvo kirjeitse houkutella häntä matkaan kohti rahakehiä. Matka, joka nyt kestää 9 tuntia lentokoneella, kesti tuolloin 9 vuorokautta laivalla.
Nuorukainen saapui uudelle mantereelle 18-vuotis syntymäpäivänään ja pääsi erittäin nimekkäiden valmentajien oppiin. Omien sanojensa mukaan, debyyttiottelu tapahtui kevyessä sarjassa 7-8 tuhannen katsojan edessä. Vastassa oli mies nimeltä Bret Lang, ottelu päättyi neljän erän jälkeen ratkaisemattomaan ja suomalaisessa nyrkkeilyssä oli avattu uusi aikakausi. Ottelun tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa.
Hänen toisen ja viimeiseksi jääneen ottelunsa päivämäärä on aikakirjoissa. 3.1.1927 Eddie Migues kukistui tyrmäyksellä.
Tämän jälkeen äityivät riidat rahasta managerin kanssa niin, että Hakkarainen palasi Suomeen, anoi ja vuoden mittaisen kilpailukiellon jälkeen sai amatöörioikeutensa takaisin.
Ammattilaissalien opit pantiin merkille, ja kilpailukiellon päätyttyä kirjotettiin hänestä näin: ”Tarkkailumme lopputulokseksi olemme siis saaneet: Hannes Hakkarainen on tällä hetkellä Suomen paras nyrkkeilijä, sitä ei pysty asettamaan kysymyksen alaiseksi porvarillisen Nyrkkeilyliitonkaan paras mies, Jonni Hellström, joka kyllä on mainio nyrkkeilijä”

Kuvassa: Ameriikasta ja ammattilaiskehistä kotimaahan ja amatöörinyrkkeilyyn palannut Hannes Hakkarainen uuden ”porvaristisen” seuransa Helsingin Voimailijoiden asussa. Kovilta ammattilaisilta oppia ammentanut Hakkarainen ehti nousta arvioissa maamme ykkösnimeksi jo ennen kuin voitti 21-vuotiaana riitojen sävyttämän uransa ja nuoreva päättyneen elämänsä ainokaiseksi jääneen SM-kultansa paita päällä.

gunnar bärlund

16.5.1935

Suomen ensimmäisen ammattinyrkkeilytapahtuman pääottelijana Helsingin Messuhallissa 16.5.1935 toimi kotikaupungissaan Stadin kundi Gunnar Bärlund, amatöörien Euroopanmestari ja tuore ammattilainen.

Kyseessä oli uusintaottelu Saksan Arno Kölbliniä vastaan, jolle Bärlund oli hävinnyt diskauksella Ruotsin Göteborgissa puoli vuotta aiemmin.

Kölblinin tyrmääminen kahdeksannessa erässä ei ollut mikään ihan tavallinen tulos. Otteluhetkellä Kölblinillä oli 27 ottelua, Bärlundillä 4. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin saksalainen valloitti raskaan sarjan Euroopanmestaruuden. 79 ottelun urallaan hän kuunteli täyden luvun vain kahdesti. Se toinen kerta tapahtui vasta 13 vuotta ja 50 ottelua Messuhallia myöhemmin.

Kuvassa: Suomen ensimmäisen ammattilaisillan pääottelu on sekunteja vaille valmis – saksalainen Arno Kölblin pötköttää kanveesilla – ruotsalainen kehätuomari Åke Jakobsson on kohta ehtivä luvunlaskussaan kymmeneen – taianomaiseksi hahmoksi nouseva GeeBee on loppuunmyydyn Messuhallin juhlittu sankari.

sanna rauta

2.12.2000

Ensimmäinen naisemme ammattinyrkkeilykehässä oli, tamperelaissyntyinen ja lapsena Ruotsiin muuttanut, Sanna Rauta, kohdatessaan joulukuussa 2000 Saksassa, paikallisen Samantha Reinin. 10-eäinen ottelu heitti, vahvan amatööritaustan rekordilla 36-2 omanneen, debytantin heti syvään päätyyn, mikä ei tuolloin, vasta ensiaskeliaan Euroopassa ottaneessa, naisten ammattinyrkkeilyssä ollut mitenkään ainutkertaista.

Kolmannen ottelunsa Rauta iski Helsingin Jäähallissa. Ura jäi kolmeen otteluun, vaikka suunnitelmissa oli sekä otteleminen P3-tallin riveissä Suomessa, että Sauerland-tallin riveissä Saksassa. Suomessa loppui rahoitus, Saksassa kiinnostus.

Uran ja avioitumisen jälkeen edelleen Suomen kansalaisuutensa pitänyt Dr. Neselius tunnetaan kotimaassaan Ruotsissa nyrkkeilymyönteisenä aivotutkijana.

Kuvassa: Sanna Rauta harjoitussalilla Etelä-Ruotsissa valmistautumassa uransa kovimpaan koitokseen 19.5.2001.  Valmistautuminen oli hyvä, ottelu oli kova, mutta voitto ja WIBF-vyö jäivät saavuttamatta. Ottelun kehätuomari Daniel Van de Wiele, eurooppalaisen ammattinyrkkeilyn kokenein tuomari, lausui ottelusta tuoreeltaan: ”fantastinen ja kova taistelu, joka todennäköisesti on kaikkein paras Euroopan kehissä koskaan oteltu naisten ottelu”. (kuva: Lars Rosengren)

lea houtsonen

1.12.2001

Ensimmäinen Suomessa ammattilaisena otellut nainen oli Kuopion Lea Houtsonen, kun hän kohtasi toisen debytantin Latvian Anna Rodken Kankaanpäässä joulukuussa 2001.

Houtsonen toimi tienraivaajana myöhemmille naisnyrkkeilijöillemme tuplasti, sillä hän oli ollut niin ikään ensimmäinen naisamatöörinyrkkeilijä Suomessa 7 vuotta aiemmin.

Reilun sadan, pääasiassa tekniikkasäännöillä otellun, amatöörimatsin jälkeen menestyminen ammattinyrkkeilyn säännöillä osoittautui iskijän itsensä mukaan haastavaksi.

Ammattilaisura jäi kahteen otteluun, vaikka kolmaskin oli suunnitteilla kotikaupunkiin Kuopioon ja vaikka Steel Ringillä promoottorina oli allussa suunnitelmia enemmästäkin. Uransa jälkeen Lea on tuttu näky Kuopion Riennon salilla auttamassa nuorempiaan jo monella vuosikymmenellä.

Kuvassa: Ylempänä säkki saa kyytiä Savon kauniissa järvimaisemassa, kun Lea Houtsonen, ensimmäinen nainen Suomessa, valmistautuu otteluunsa; Alempana mainos ensimmäisen Suomessa järjestetyn naisten ammattinyrkkeilyottelun Rodke-Houtsonen uusintaottelusta, joka oli suunnitteilla järjestettäväksi Kuopiossa 22.11.2002.

suomen lastenhoitoyhd.

16.5.1935

Ensimmäisen ammattinyrkkeilytapahtuman Kilpailunjärjestäjänä toimivat, vasta myöhemmin saman vuoden marraskuussa perustettavan, Suomen Ammattinyrkkeilyliiton esiaste, joka käytti nimeä Suomen Ammattilaisnyrkkeilyliitto, sekä silloinnen merkittävä hyväntekeväisyysjärjestö Suomen Lastenhoitoyhdistys. Järjestely takasi verovapauden ja voittojen ohjautumisen hyvään tarkoitukseen.

Tapahtuma muodostui kaupungin kuumimmaksi puheenaiheeksi jo ennakkoon ja täytti sekä suurimmatkin odotukset, että myös upouuden Helsingin Messuhallin lehterit, ollen nykyään Töölön Kisahallina tunnetun pyhätön ensimmäinen suuri urheilutapahtuma. Yleisömäärä oli 7 115.

Kolmen ottelun ottelijoista vain 2 oli Suomesta, Gunnar Bärlund ja Onni Saari. Kronologisesti maamme ensimmäinen ammattinyrkkeilyottelu oli illan ensimmäinen esiottelu, Hans Drescher, Saksa – Uno Asterlind, Ruotsi.

Kuvassa: Alempana Helsingin Sanomain aukeama 17.5.1935 julkaistusta sanomalehdestä, jossa edellisiltainen Suomen historian ensimmäinen ammattinyrkkeilyilta oli ykkösaiheena; Ylempänä suurennos aukeaman pääotsikosta.

markku pirinen

78 kilpailut

Eniten kilpailuja Suomessa on järjestänyt Markku Pirinen, promootioyhtiönään Steel Ring, jonka ensimmäinen ilta näki päivänvalon 17.5.2003 ja joka siitä lähtien jokaisena kalenterivuonna on kilpailuja järjesteänyt jo kolmannella vuosikymmenellä.

Pirisen voidaan sanoa tehneen ammattinyrkkeilystä koko Suomen urheilulajin, uskaltaessaan viedä iltojaan ympäri maata pienillekin paikkakunnille. Haapajärvi, Haapavesi, Haukipudas, Ii, Iisalmi, Joensuu, Juuka, Kajaani, Kemi, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Oulu, Outokumpu, Reisjärvi, Rovaniemi, Seinäjoki, Turku, Tornio, Vaasa ja Ylihärmä ovat kaikki paikkakuntia, joissa Steel Ring on järjestänyt ammattinyrkkeilyä.

Pirisen tärkeimpinä aisapareina Steel Ringin pitkällä taipaleella oli alkuvuosina Juha Huhtala, myöhemmin Marko Remahl, ja sittemmin Jarmo Tolvanen. Myös ensistä nyrkkeilijöistään, kuten Pertti Keitasta ja viimeisimpänä Hanna Roususta, Steel Ring on saanut vahvasti tukea tapahtumien järjestämisessä.

Seuraavaksi eniten kilapiluja ovat järjestäneet Pekka Mäki, 74 kappaletta, ja Elis Ask, yhteensä 50 kappaletta.

Kuvassa: Ylempänä Markku Pirinen peukalot pystyssä ja toiveikkaissa tunnelmissa tuoreiden raskaan sarjan tykkiensä, Tuomas Arffmanin ja Aku Kannisen, ympäröimänä Jätti Fight Nightin punnituksessa 13.3.2025; Alempana yksi Pirisen ylpeyden aiheista, juliste kesän 2021 SM-titteliottelusta, jossa vastakkain iskivät kaksi Steel Ringissä uransa aloittanutta iskijää.

pekka mäki

43 titteliottelua

Eniten titteliotteluja Suomessa on järjestänyt Pekka Mäki.

Nyrkkeilyn todellisena monitoimimiehenä Mäki on toiminut näissä tapahtumissa vaihtelevissa rooleissa. Tästä johtuen on jossain määrin tulkinnallista, mikä ottelu lasketaan Mäen järjestämäksi.

Valitun laskutavan mukaan, hän on ollut järjestämässä suojateilleen, Amin Asikainen, Juho Haapoja, Jussi Koivula, Oskari Metz, Edis Tatli, Ville Piispanen, Jarno Rosberg, Niklas Räsänen, Jose Sanchez, Denis Shafikov, Juho Tolppola ja Eva Wahlström yhteensä 62 titteliä koskenutta kamppailua Suomessa ja ulkomailla. Tämäm lisäksi hän oli järjestämässä Suomen suurimpia iltoja Froch-Abraham, Chagaev-Valuev, ja Helenius-Chisora. Suomessa Mäki on ollut mukana järjestämässä 43 eri titteliottelua.

Kuvassa: Avustaja Aki Sipilä seuraa tarkalla silmällä, kun nyrkkeilyn monitoimimies Pekka Mäki ohjeistaa kulmassa valmennettavaansa Tuomo Erosta 26.8.2017 Olavinlinnan jykevissä puitteissa, tapahtumassa, jonka järjestelyistä Mäki on jälleen kerran kantanut hartioillaan leijonan osan.

elias okkonen

17 v, 1 kk, 1 vk, 5 pv

Nuorin suomalainen ammattinyrkkeilijä on Elias Okkonen, joka debytoi vain hieman 17-vuotis syntymäpäivänsä jälkeen Iissä vuonna 2018, ollen samalla viimeinen pohjoisen Suomen nuorisokolmikon vuosina 2016-2018 alaikäisinä debytoineista iskijöistä. Häntä ennen ehtivät 17 vuoden iässä paitansa riisua myös Kannisen veljekset Vikke ja Aku.

Nuorimmat ammattilaiset: Elias Okkonen 17 v 1 kk (2018), Aapo Rovanperä 17 v 8 kk (2025), Aku Kanninen 17 v 10 kk (2017), Vikke Kanninen 17 v 11 kk (2016), Hannes Hakkarainen 18 v 1 kk (1926).

Kuvassa: Elias Okkonen upottaa oikean suoran vastustajansa Giorgi Gviniashvilin kylkeen Helsingissä 12.4.2024, jatkaen uraansa edelleen voitamattomana kahdeksan vuotta debyyttinsä jälkeen. (kuva: Photolies)

kai kauramäki

49 v, 10 kk, 2 vk, 4 pv

Vanhimpana otellut suomalainen ammattinyrkkeilijä on Kai Kauramäki, jonka viimeiseksi jääneessä ottelussa 22.4.2017 Porissa ikää oli mittarissa muutamaa viikkoa vaille 50 vuotta.

30 vuoden iässä alkanut ura kesti 19 vuotta ja käsitti 38 ottelua.

Kauramäki oli yksi Suomen todellisia ns. journeyman ottelijoita taistellen kunniakkaasti Suomessa, Tanskassa, Bulgariassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Skotlannissa, Venäjällä ja Puolassa.

Vanhimmat ammattilaisemme: Kai Kauramäki 49 v 10 kk (2017), Jan Nyholm 48 v 10 kk (2011), Sanna Turunen 46 v 2 kk (2021), Hanna Rousu 45 v 6 kk (2024), Jari Markkanen 44 v 4 kk (2007).

Kuvassa: Vasemmalla Puolan Mariusz Cendrowski vielä voitonvarmana kotikehässään 24.4.2009 juonii reittiä Harjavallan ”Ironmanin” Kai Kauramäen puolustuksen läpi. Ottelun lopputulos yllätti kaikki, kun ”Kaitsu” nappasikin uransa parhaan voiton kahdeksannen erän keskeytyksellä.

tuomas arffman

201 cm

Pisin suomalainen ammattinyrkkeilijä on vuonna 2025 debytoinut ”Oulun Jätti” Tuomas Arffman, jolla mittaa on 201 senttimetriä.
Hän jättää yhdellä senttimetrillä taakseen Robert Heleniuksen, jolle mittaa on merkitty tasan kaksi metriä.

Kuvassa: Suomen kehien jättiläiset valmentajiensa vierustamina. Vasemmalla Tuomas Arffman ja hänen valmentajansa Markku Pirinen, joka ei hattu päässäkään yllä raskassarjalaisensa mittoihin, vaikka Suomen mittakaavassa edustaakin promoottorien raskasta sarjaa. Oikealla valmentajaansa Johan Lindströmiä päätä pidempänä Robert Helenius, joka nousi omiin korkeuksiinsa myös raskaan sarjan meriiteillään kehän sisäpuolla. (kuva: Photolies)

brage lange

202 cm

Pisin Suomessa otellut ammattinyrkkeilijä on Norjan 202 senttinen Brage Lange.

Lange esiintyi kehissämme kahdesti vuonna 2024, voittaen sekä Helsingissä, että Espoossa ottelunsa keskeytyksellä.

Pisin Suomeen ottelemaan tullut puolestaan on itse ”Beast from the East” Nikolai Valuev, 213 cm,  jonka ottelu peruuntui 2009 vastustajansa Ruslan Chagaevin terveydentilan takia.

Kuvassa: Vasemmalla Brage Lange kuvattuna Espoossa Keran hallien kehässä 16.11.2024, aikeissa käydä Evzen Velkyn kimppuun. (kuva: Photolies); Oikealla Nikolai Valuev kuvattuna hänen rinnallaan pikkuruiseksi jäävän valmentajansa Alexander Ziminin vierellä valmistautumassa Helsingin otteluun, joka oli sovittu käytävän Hartwall Arenalla 30.5.2009, mutta joka peruuntui ottelua edeltävänä päivänä (kuva: Alamy)

tony halme

141,0 kg

Painavin suomalainen ammattinyrkkeilijä on Tony Halme, joka sai vaa’an värähtämään virallisessa punnituksessa korkeimmillaan numeroihin 141,0 kiloa, päivää ennen, kuin kohtasi Helsingin Jäähallissa meksikolaisen Augustin Corpusin 6.9.1999.
Ennätyspainot eivät ottelussa auttaneet, vaan Corpus kuittasi tyrmäysvoiton jo kolmannessa erässä.

Vastaava punnitustulos on merkitty myös 24.2.2023 Thaimaan Pattayalla paidatta kilpakehään nousseelle Antero Nousiaiselle.

Kuvassa: Tavallista suurempien hahmojen katseet kiinni tavallista suuremmissa numeroissa. Vasemmalla punnituksen valvojana Suomen Ammattinyrkkeilyliiton voimahahmo Pertti Augustin on valmiina kirjaamaan ylös vaa’an kertoman, oikealla Viipurin Nyrkkeilijöiden voimahahmo Jussi Kersch seuraa silmä kovana, kun heidän keskellään kehien väriläiskä, tuleva eduskuntavaalien ääniharava, Tony Halme astuu puntarille.

johanna luokkanen

48,3 kg

Kevein suomalainen ammattinyrkkeilijä on Meksikossa syntynyt pitkän linjan kamppailu-urheilija Johanna Luokkanen, joka otteli alemmasa kärpässarjassa. Alin hänelle kirjattu ottelupaino oli 48,3 kiloa 20.10.2018 Mexico Cityssä käydyssä ottelussa.

Luokkasen ura ammattinyrkkeilyssä käsitti hänen omien sanojensa mukaan viisi ottelua, joissa ylpeästi edusti aina myös Suomea, vaikkei koskaan päässyt Suomeen ottelemaan.

Kuvassa: Vasemmalla kuulut meksikolaiset Reyesin kintaat saavat kyytiä Luokkasen ammattilaisottelun tiimellyksessä; Oikealla Luokkanen esittelee hanskaa, johon on painettuna sana ”sisu”, joka on myös hänen meksikoon perustamansa salin nimi, ja kuvastaa ylpeyttä suomalaisuudesta, kuten tekee myös suuri Suomen lippu salin seinällä.

robert swenson

180,0 kg

Raskain Suomessa otellut ammattinyrkkeilijä on Yhdysvaltain Kaliforniasta asti Helsingin Urheilutalon kehään saapunut Robert ”Jeeppi” Swenson. Samana aamuna 27.5.1996 klo 9:00 hän painoi virallisessa punnituksessa 180,0 kiloa –  56,9 kiloa enemmän, kuin vastustajansa Tony Halme.

Ottelijoiden yhteispaino oli täten 303,1 kilogrammaa, mikä samalla on ylivoimaisesti enemmän, kuin missään toisessa ammatinyrkkeilyottelussa Suomessa.

Itse kamppailusta muodostui farssi, jonka on jälkeenpäin tulkittu olleen lähempänä ammattipainia, kuin ammattinyrkkeilyä.

Kuvassa: Kehätuomari Erkki Merosen hahmo pilkistää kahden valtavan lihaskimpun välistä, ottelun ainokaiseksi jääneessä erässä, jossa molemmat muskelimiehet kuuntelivat myös Merosen luvunlaskua. (kuva: Ammattinyrkkeily.net)

aku kanninen

6 painoluokkaa

Useimmassa painoluokassa otellut ammattilainen on Iin kasvatti Aku Kanninen. Hän aloitti uransa jo 17-vuotiaana keskisarjassa ja löi sen jälkeen paidatta kuudessa painoluokassa, voittaen vastustajia niistä jokaisessa.

Kannisen painoluokat: Ylempi välisarja, Keskisarja, Ylempi keskisarja, Raskas keskisarja, Alempi raskas sarja, Raskas sarja.

Kuvassa: Voittaja niin keveimmillään, kuin raskaimmillaankin. Oikealla kehätuomari Mika Lindgren nostaa Kannisen käden voiton merkiksi, kun hän on kukistanut pistein Timo-Juhani Hirvikankaan painaessaan 63,5 kg Vantaalla 1.2.2020. (kuva: Ammattinyrkkeily.net); Vasemmalla Reijo Hänninen nostaa Kannisen käden voiton merkiksi Oulussa 14.3.2025, hänen voittaessaan raskaassa sarjassa Jan Skalickyn toisen erän keskeytyksellä. (kuva: Vesa-Pekka Virtanen)

jaakko myllylä

13 ottelua

Pisimmän uran, joka päättyi ilman ensimmäistäkään tappiota iski ”Hiljainen herrasmies” Jaakko Myllylä, voittaen käymistään 13 ottelusta 12. Tasan päättynyt ottelu oli 10-eräinen SM-titteliottelu Ville Piispasta vastaan Tampereella vuonna 2009.

Piispamem voitti seuraavana vuonna EU-tittelin ja nousi myöhemmin EM-haastajaksi. Samat askelmerkit olivat tavoitteena myös Myllylän uralla, mutta loukkaantumiset ja ottelujen peruuntumiset nostivat tien pystyyn ja uran pakettiin.

Kuvassa: Niemenkartanon koulun juhlasali 12.9.2008, oman kylän poika Jaakko Myllylä ja vierailija Ranskasta, Mourad El Malki, ottelussa, joka teki Reisjärvestä pienimmän paikkakunnan, jossa ammattinyrkkeilyä oli Suomessa järjestetty, ja joka kokosi 700 hengen voimalla yli neljänneksen koko kunnan väkiluvusta kehän äärelle. (kuva: Jaakko Myllylän promokuvat)

kari meronen

10 ottelua

Pisimmän uran, johon mahtui vain voittoja, iski Kari Meronen. Meronen kävi kesällä 1969 Oulussa alkaneella paidattomalla urallaan yhteensä 10 ottelua – yhden Saksassa, loput Suomessa. Ura jatkui kevääseen 1974 asti ja päättyi promootiotoiminnan tyrehtyessä maastamme, kun vuosien 1974 ja 1982 välisten 7 kalenterivuoden aikana Suomessa käytiin yhteensä vain 2 ammattilaisiltaa. Merosen potentiaali paidattomana iskijänä jäi pitkälti mittaamatta.

Nyrkkeilyuransa jälkeen Meronen toimi Suomen ammattilaiskehissä tuomarina vuosina 1995-2011.

Kuvassa: Kari Meronen on ottanut otteluasennon, jossa oli valmis käymään iskujen vaihtoon kenen kanssa tahansa. Karin hyökkäysvoittoinen ottelutyyli hurmasi jo amatöörikehissä aina Meksikoa myöten. Ammattikehissä Karin tyylille ei ehtinyt löytyä pysäyttäjää lainkaan.

jan nyholm

4:llä vuosikymmenellä

Lukuisimmilla vuosikymmenillä paidottomassa kehässä taistellut soturimme on Kirkkonummen Jan Nyholm. ”Jankka” siirtyi ammattilaiseksi 26-vuotiaana King’s Tallin ensimmäisessä illassa 14.11.1988. Viimeisen uransa 17 ottelusta Nyholm iski 29.1.2011 Porvoon Urheiluhallissa 48-vuoden iässä.

Nyholm iski ammattilaisena neljällä eri vuosikymmenellä, 1980-luvulla 6 kertaa, 1990-luvulla 9 kertaa, 2000-luvulla 1 kerran ja 2010-luvulla 1 kerran.

Kuvassa: ”Pallosalama” tiukassa tikissä, niin vanhempana, kuin nuorempanakin. Oikealla 27-vuotias Jan ”Thunderbolt” Nyholm heittää oikean koukun kohti Walesin David Jenkinsiä Helsingin Urheilutalossa 1.10.1990 tiukassa 8-erän ottelussa, joka päättyi Nyholmin voittoon hajaäänituomiolla; Vasemmalla 43-vuotias Nyholm haastateltavana ottelunsa jälkeen Helsingin Kisahallissa 4.4.2005 otettuaan kolmannen erän keskeytysvoiton Tsekin Tomas Kotrlasta. (kuvat: Ammattinyrkkeily.net)

al mustola

15 ottelua

Eniten otteluita yhden kalenterivuoden aikana otteli Al Mustola. Hänen ottelutilastoihinsa on merkitty vuonna 1934 viisitoista ottelua. On sangen mahdollista, että otteluita on ollut vielä sitäkin useampi, joista nykytilastoihin merkintää ei olisi jäänyt.

Vähintään 12 ottelua vuodessa, eli keskimäärin kerran kuussa tai sitä useammin otelleet: Fritz Maki 1914, Al Mustola 1934, 1936 ja 1939, Elis Ask 1948, 1949 ja 1950, Erkki Meronen 1973.

Kuvassa: Tulevat mestarit vastakkain kuulun KB Hallenin kehässä Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa 14.4.1950. Seuraavana vuonna Suomen ensimmäiseksi Euroopanmestariksi kruunattava Elis Ask oikealla kohtaa kiireisen vuotensa 1950 aikana toistamiseen Tanskan historian toiseksi Euroopan mestariksi myöhemmin nousevan Jörgen Johansenin uusintaottelussa, ensimmäisen kohtaamisen päätyttyä ratkaisemattoman pari kuukautta aiemmin Ruotsissa. Kahden Johansen-ottelunsa ohella Ask ehtii sinä vuonna käydä 11 muutakin kamppailua, sekä vanhalla, että uudella mantereella.

timo laine

8 ottelua

Eniten otteluita suomalaisvastustajia vastaan otteli Timo Laine, joka kohtasi urallaan 2010-2024 toisen suomalaisen kahdeksan kertaa. Laineen suomalaiskohtaamiset: Kai Kauramäki, Fitim Latifi, Pauli Klemetti kahdesti, Janne Forsman, Henri Kekäläinen, Dimitri Faltin, Aku Kanninen.
Tämän lisäksi hän kohtasi kahdessa muussakin ottelussa melkein-suomalaisen, SAN lisenssillä otelleen norjalaisen, Arne Ernstenin, aikana, jolloin Norjassa ei ollut liittoa, ja Suomessa väliaikaisesti asuneen virolaisen, Sergei Melisin.

Seuraavaksi eniten suomalaiskohtaamisia on Viljo Salmisella, 6 kappaletta ja Erkki Piispalla, 5 kappaletta, 1940-50 luvuilla.

Kuvassa: Pauli Klemetin vasen koukku nasahtaa Timo Laineen leukaperiin Kotkan Steveco-Areenalla 3.10.2015 miesten uusintaottelussa, joka oli Laineen pitkän uran ainoa no contest, alkuperäisen tuloksen tultua mitätöidyksi, Klemetin dopingrikkeen myötä. (kuva: Photolies)

jari markkanen

57% otteluista

Enemmän kuin viisi ottelua otelleista enimmän osan urastaan suomalaisia vastaan otteli Kuopion Jari Markkanen, joka kohtasi urallaan 2000-2007 seitsemässä ottelussaan neljästi toisen suomalaisen. Markkasen suomalaisastustajat: Mika Kihlström, Sami Elovaara, Allan Grönfors, Juho Haapoja.

1-3 ottelua otelleiden joukossa on ottelijoita, jotka ovat otelleet jokaisessa ottelussaan toista suomalaista vastaan.

Kuvassa: Kehätuomari Erkki Meronen näkee, kuinka Jari ”Fireman” Markkanen irvistää ja nostaa hanskat hyvin korkeaan ja leveään suojaukseen, Sami Elovaaran hyökätessä Helsingin Jäähallissa 25.4.2001 ottelussa, joka kesti täydet 6 erää ja jäi Markkasen uran ainoaksi tappioksi.

olli mäki

31 kertaa

Eniten ns. maailmanlistavastustajia kohtasi Olli Mäki, joka jakoi kehän 31 kertaa ammattilaisurallaan sellaisen miehen kanssa, jonka nimi löytyi joskus yhdysvaltalaisen The Ring -lehden laatimilta sarjansa maailman kymmenen parhaan nyrkkelijän arvolistauksilta. Mäki otteli ammattilaisena 50 kertaa. Hänen vastustajistaan lähes kaksi kolmesta oli siis tällaisia maailmanlistamiehiä!
Mäki kohtasi otteluhetkellä listalla olleen vastustajan 17 kertaa, entisen listamiehen 5 kertaa, ja vasta myöhemmin listalle nousseen nimen 9 kertaa.  Mäki kohtasi myös hallitsevan, entisen tai tulevan EM-, MM-, tai WBC-liiton mestarin 17 kertaa.

Kuvassa: Olli Mäki iskee etummaisellaan ja hänen uransa ensimmäinen otteluhetkellä maailmanlistalla ollut vastus, Ghanan Floyd Robertson pyrkii välttämään osuman Helsingin Messuhallin illassa 15.9.1961. 10-eräinen ottelu päättyi Mäen pistevoittoon.

janne forsman

13 maata

Useimmassa maassa otellut ammattinyrkkeilijämme on Haminan Janne Forsman, joka iski urallaan 13 eri maassa. Forman nousi paidattomaan kehään vuosien 2011-2022 välisenä aikana Suomessa, Latviassa, Virossa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Belgiassa, Kanadassa, Ranskassa, Espanjassa, Kroatiassa, Serbiassa ja Itävallassa.

Muut vähintään kymmenessä maassa otelleet suomalaiset ovat: Sten Suvio, Risto Luukkonen, Kai Kauramäki ja Timo Laine.

Kuvassa: Janne ”Puupää” Forsman iskee tuimasti vasemmalla koukullaan voittamattoman yhdysvaltalaisen Sean Monaghanin poskipäähän 27.2.2016, rohkeassa taistossaan nyrkkeilyn Mekaksikin kutsutun New Yorkin Madison Square Gardenin pienemmällä näyttämöllä, jolla Forsmania ennen oli iskenyt vain yksi suomalainen. (kuva: Marilyn Paulino)

sten suvio

9 maata

Useimmassa maassa voitokkaasti otellut ammattinyrkkeilijämme on Karjalan kasvatti Sten Suvio, joka iski urallaan kymmenessä eri maassa, ja voitti niistä yhdeksässä. Suvion ottelutilastoon kirjattiin voittomerkintä vuosien 1936-1949 välisenä aikana  Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa, Suomessa ja Etelä-Afrikassa.
Jos Suvion ottelupaikkakuntia tarkastellaan nykyisellä karttapallolla, on Suviolla voittoja peräti 11 eri maassa. Suvio otteli 1940 Saksan Breslaussa, joka on nykyään Puolaa ja tunnetaan nimellä Wroclaw, ja myös 1942 silloisen Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa, joka on nykyisellä kartalla osa Venäjää.

Elis Ask voitti urallaan kuudessa maassa. Viidessä eri maassa voittivat Gunnar Bärlund, Risto Luukkonen, Jyrki Vierelä ja Leif Keiski. Heistä Bärlund, Vierelä ja Keiski voittivat kaikissa maissa, joissa ottelivat.

Kuvassa: Sten Suvion uran avausvastustaja Iso-Britannian Dave McCleave. Suvio aloitti ammattilaisuransa 3 kuukautta Berliinin olympialaisten kultamitalistiksi kruunaamisen jälkeen erittäin vaativalla ottelulla. Ottelu käytiin uunituoreen Lontoon Harringay Arenan avajaistapahtumassa yli kymmenen tuhannen silmäparin edessä 18.11.1936. Kyseessä oli heti 8-eräinen kamppailu ja vastassa 33 ottelun kokemuksella McCleave, joka oli aiemmin samana vuonna voittanut Iso-Britannian mestaruuden 15-erän ottelussa. McCleave voitti Suvion pistein, ja Iso-Britannia jäi sen tuloksen myötä ainoaksi Suvion ottelumaaksi, jossa hänelle ei voittomerkintää koskaan kirjattu.

Denis Shafikov

13 ottelua

Eniten Suomessa otellut ulkomainen ammattinyrkkeilijä, joka ei koskaan asunut Suomessa tai edustanut Suomea, on Ural-vuorten takaa Aasian puoleiselta Venäjältä, Miassin kaupungista, kotoisin ollut Denis Shafikov. ”Tšingis-kaani” Shafikov esiintyi 2007-2011 Pekka Mäen tapahtumissa 11 kertaa Helsingissä ja 2 kertaa Tampereella, voittaen joka kerta.

Kuvassa: Asu ja ottelutyyli, jotka kävivät Suomessa tutuiksi. 30.8.2008 kehätuomari Erkki Meronen tarkastaa siperialaisen valloittajan asuun sonnustautuneen Shafikovin varusteet; Slovakian Andrzej Sark ei löydä vastauksia matalaan otteluasentoon, josta Shafikov ponnistaa räjähtäviin hyökkäyksiinsä. (kuvat: Ammattinyrkkeily.net)

janne forsman

1 h 30 min

Ennätys lyhimmästä kahden perättäisen ottelun väliajasta suomalaisessa ammattinyrkkeilyssä kuuluuu Haminan Janne Forsmanille, joka Lapuan jäähallissa 9.5.2015 otteli kaksi ottelua samassa illassa.

Forsman otteli tuossa neljän ottelu illassa ensimmäisenä ja viimeisenä. Ensimmäinen ottelu oli aikataulutettu alkamaan klo 20:05 ja viimeinen klo 22:00. Ensimmäinen päättyi Forsmanin neljän erän pistevoittoon ja jätti valmistautumisaikaa ottelujen välille noin puolitoista tuntia.

Forsmanin oli määrä kohdata illassa Valko-Venäjän kaksikosta Pavel Staravoitau ja Sami Enbomin Ruslan Rodzivich, joka oli hävinnyt Forsmanille hajaäänituomiolla Tallinnassa 7 viikkoa aiemmin. Flunssa pudotti Enbomin pois ja tarjosi Forsmanille sekä uusintaottelun, että tilaisuuden otella tuplasti, jollaista maailmalla oli nähty jo Prize Fighter -tyylisissä turnauksissa.

Kuvassa: Alempana Ruslan Rodzivich tavoittelee vasemmallaan Janne Forsmanin vartaloa Lapuan illan avausottelussa, jonka Forsman voitti enemmistötuomiolla; Ylempänä Pavel Staravoitau vaihtaa vasemmat Forsmanin kanssa, illan päätösottelussa, joka päättyi Haminan ”Puupään” tyrmäysvoittoon toisessa erässä.

veli-matti välimäki

12 v 6 kk 1 vk 0 pv

Pisin kahden perättäisen ammatinyrkkeilyottelun väli on peräti 12 ja puoli vuotta, joka kului Veli-Matti Välimäen debyytin 27.9.1992 ja kehiinpaluun Grande Finale illassa 4.4.2005 välissä.

Debyytti Seinäjoella ei päätynyt aikanaan virallisiin tilastoihin, ja johti osallisille kilpailukieltoihin, tapahtuman ollessa järjestetty Elävän Ammattinyrkkeilyn liitto -nimisen toimijan valvomana. Tästä huolimatta kyseessä oli ammattinyrkkeilyottelu.

Kuvassa: ”Vellu” Välimäki hyökkää ja Petteri Rissanen kumartuu väistämään Seinäjoen illassa syksyllä 1992 suomalaisten kohtaamisessa, joka oli pistevoiton napanneelle Rissaselle uransa viimeinen paidaton ottelu ja Välimäelle uransa ensimmäinen. 12 vuoden ajan se näytti jäävän myös hänen urallaan viimeiseksi ammattinyrkkeilyotteluksi. (kuva: Veli-Matti Välimäen kotiarkisto)

paulie alberts

17.6.1921

Ensimmäinen ottelumerkintä aikakirjoissa suomalaisen iskemästä ammattinyrkkeilyottelusta Pohjois-Amerikasta on kirjattu 17.6.1921 Paulie Albertsille, joka syntyi Raahessa nimellä Pauli Pyhtilä, ja tiettävästi varttui Yhdysvalloissa.

1924 Yhdysvaltain rahakehissä debytoivat myös Kalle Hellman, nimellä Chuck Hellman ja Yrjö Lundén, nimellä George Lunden.

Kuvassa: Oikealla Abertsin debyyttiottelun ottelupaikka, Long Beach Casino, Ocean Parkissa, Yhdysvaltain New Jerseyn osavaltiossa, kuvattuna vuonna 1921, jolloin Alberts siellä otteli; Oikealla Albertsin vastustaja Pinky Burns, jonka hän kohtasi kahdesti aikana, jolloin New Jerseyn osavaltiossa ei täysiaikaisissa otteluissa jaettu pistevoittoja, vaan voittajana pidettiin epävirallisesti sitä, joka oli seuraavan päivän lehdissä toimittajien mielestä ollut parempi.

risto luukkonen

18.10.1960

Ensimmäinen Etelä-Amerikassa otellut nyrkkeilijämme oli Risto Luukkonen, joka kärpässarjan hallitevana Euroopan mestarina nousi 18.10.1960 kehään Venezualen pääkaupungissa Caracasissa. 12 tuhannen katsojan edessä Luukkonen löi keskeytysvoiton paikallisesta sankarista, maailmanlistalla silloin sijalle 8 arvostelusta, Ramon Ariaksesta.

Kuvassa: Vasemmalla kuuluisan Boxing Newsin kansi 2.12.1960, jossa komeilevat silloinen kärpässarjan maailmanmestari Thaimaan Pone Kingpetch, Euroopan mestari Luukkonen, ja Pohjois-Irlannin Johnny Caldwell, jolle ”Ripa” oli samana vuonna hävinnyt; Oikealla 19.10.1960 ilmestyneen Helsingin Sanomien juttu, jossa raportoitiin tuoreeltaan Luukkosen edellisenä päivänä Caracasissa nappaamasta erinomaisesta voitosta.

jonni hellström

12.1.1930

Ensimmäinen ammattilaisemme Euroopan rahakehissä oli Ahvenanmaalla Maarienhaminassa syntynyt Karl Johan Hellström, astuessaan nimellä Johnny Helstrom Lontoossa Englannissa, Vale Hall nimisen areenan kehään ja kymmeneräiseen koitokseen sunnuntaina 12. tammikuuta 1930. Tuloksena oli keskeytystappio viidennessä, Alec Thake nimiselle paikalliselle iskijälle.
Suomessa hänet tunnettiin etunimellä Jonni, jolla hän edusti maatamme Amsterdamin olympialaisissa 1928, ja kohosi varhaisen amatöörinyrkkeilymme suurimmaksi tähdeksi, vieden ensimmäisissä viisissä SM-kisoissa mitalin viidessä eri painoluokassa, 4 kultaa, 1 hopea.
Ammattilaisuransa hän oli aloittanut Yhdysvalloissa edellisvuonna kahdella ensimmäisen erän tyrmäysvoitolla.

Kuvassa: Ylälaidassa vasemmalla The Boxing News -lehden otteluraportti ottelua seuraavalta viikolta. Raportissa kehutaan suomalaista kovaluontoisena rehtinä taistelijana ja kuvaillaan, kuinka hän kuunteli lukua jo ensimmäisessä erässä vasemmasta koukusta ja kuinka kehätuomari pelasti hänet viidennessä vasemman silmän turvottua jo pahasti; Ylälaidassa oikealla ottelujuliste kuuluisassa Royal Albert Hallissa, Lontoon Hyde Parkissa 22.1.1930 tekeillä olleesta otteluillasta, jossa Hellströmin oli määrä otella. Suomalaisessa lehdistössä oli tammikuussa 1930 mainintoja sekä toteutuneesta ottelusta jälkikäteen, että toteutumatta jääneestä etukäteen, tosin keskenään ristiriitaisin ja osin virheellisin tiedoin; Alalaidassa vasemmalla autentinen mutta haalistunut poseerauskuva Hellsrtömistä ammattilaisena; Alalaidassa oikealla tekoälyn värittämä versio samasta kuvasta.

fritz maki

15.3.1913

Ensimmäinen iskijämme Afrikan mantereella on Fritz Maki, jonka nimi on kirjattu tilastoihin ensikertaa 15.3.1913 Etelä-Afrikassa Port Elizabethin kaupungin Oopperatalossa käydyn ottelun yhteydessä. Hänelle on merkittynä yhteensä 10 ottelua Etelä-Afrikassa, osan koskiessa maan keskisarjan mestaruutta, ja niistä jokaisen ollen suunniteltu 20 erän mittaiseksi. 

Kuvassa: Kukitetut iskijämme Bruno Ahlberg, kuvasssa vasemmalla, ja Onni Saari lähdössä matkaan hymyssä suin, kun ensimmäinen Suomesta Afrikan mantereelle suuntautuva kilpailumatka on alkamassa Helsingin rautatieasemalla keväällä 1937. Matka kesti kaikkiaan 6 kuukautta ja Etelä-Afrikan kehistä oli tuomisina tappiottomat tulokset molemmilla – Ahlbergilla neljä voittoa, yksi ratkaisematon ja Saarella yksi voitto, kaksi ratkaisematonta.

fritz maki

26.9.1914

Ensimmäinen iskijämme myös Oseanian mantereella on Fritz Maki, joka muutti Etelä-Afrikasta Australiaan heti iskettyään ratkaisemattoman 20-eräisessä ottelussa Etelä-Afrikan keskisarjan mestaruudesta 3.8.1914. Hänen ensimmäinen ottelunsa Austaraliassa käytiin jo 26.9.1914 Sydneyn Stadionilla, jossa hän tyrmäsi Les Wilders nimisen vastustajan. 

Kuvassa: Oikealla eläkepäivillään Suomessa käymässä kuvattu, ensimmäinen sekä Suomessa, että Australiassa nyrkkeilyt mies, Lahden Aarne Rekola, joka suuntasi merten taa voitettuaan amatöörien SM-kultaa Viipurissa 1925. Austarliassa hän otteli omien sanojensa mukaan paidatta noin 40 ottelua; Vasemmalla Majestic Hall areena, kuvattuna suunnilleen silloin, kun siellä käytiin Rekolan varhaisin ammattilaisottelu 9.3.1929

 

antero nousiainen

15.12.2019

Ensimmäinen iskijämme, jolla on virallisia tilastomerkintöjä ammattinyrkkeilyottelusta Aasian mantereella on tiettävästi Thaimaaseen muuttanut kangasalalainen Jari Antero Nousiainen, jonka ura alkoi uudessa kotikaupungissaan 2019.

Muita Thaimaan turistikohteiden kehissä omien sanojensa mukaan ammattilaisottelujakin iskeneitä suomalaisia ovat Niklas Hyvärinen ja Raymond Friman. Kummankaan otteluita ei kuitenkaan ole löydettävissä virallisista tilastoista.

 Kuvassa: Keskellä Nousiainen tuulettaa Suomen lippu kädessään ottelun voittajana Thaimaan Pattayalla 14.6.2025; Laidoilla kuvia ”Lights Out” Nousiaisesta ottelun tiimellyksessä 8.3.2025 samassa kaupungissa.

risto luukkonen

14.6.1959

Ensimmäinen pääottelijamme Helsingin Olympiastadionilla oli Risto Luukkonen kesällä 1959, kohdatessaan ensi kerran kiven kovan espanjalaisen Mimoun Ben Alin, jolta myöhemmin uusintaottelussa 1963 voitti toisen EM-tittelinsä.

Jo Olympiastadionin valmistuessa kesällä 1938 suunniteltiin sinne ammattinyrkeilyottelua silloisen raskaansarjan maailmanmestarin Joe Louisin ykköshaastajan Max Baerin ja kakkoshaastjan Suomen Gunnar Bärlundin välille. 

 Kuvassa: Auringon paistaessa vielä täydeltä terältä Pentti Rautiainen on lyönyt Espanjan Francisco Hervasin lattiaan Olympiastadionin esiottelun viidennessä erässä. Ruotsalainen kehätuomari Rolf Gustafsson on valmiina aloittamaan luvunlaskun.

olli mäki

21.2.1965

Ensimmäinen pääottelija jäähallissa Suomessa oli Olli Mäki, kukistaessaan hajaäänituomiolla  kuubalaisen huippunimen Angel ”Robinson” Garcian, joka kehään astuessaan oli kevyen sarjan maailmanlistalla viidentenä.
Mäki-Garcian ottelu oli samalla ensimmäinen kansainvälinen urheilutapahtuma suomalaisessa jäähallissa. Suomen ensimmäisen jäähallin avajaistapahtuma, jääkiekkoottelu Tampere vastaan muu Suomi oli pelattu vain 2 viikkoa aiemmin.

 Kuvassa: Vasemmalla ensimmäisen jäähalli-illan otteluohjelman etukansi, jossa kuvattuna pääottelijat Mäki ja Garcia; Ylhäällä oikealla ottelupaikka Tampereen Jäähalli; Oikealla alhaalla Mäki edustavana sen ajan mainoskuvassa; Keskellä alhaalla pari viikkoa myöhemmin käynnistyneiden jääkiekon MM-kisojen juliste.

Scroll to Top